torstai 8. heinäkuuta 2010

Kuolattavia ideoita ja mutusteluja

Blogimaailma on minulle tuttu jo vuosien takaa. Kirjoitin jossain vaiheessa nettiin omalla nimelläni syväluotaavaa itseanalyysia, todellista päiväkirjaa, jonka sittemmin olen toivottavasti onnistunut netistä poistamaan. Vuosi sitten syksyllä aloin lukea muotiblogeja - työelämään mennessä hurahdin jotenkin vaatteisiin, vaikken toisaalta pukeudukaan kovin "hyvin" enkä siihen jaksa kiinnittää liikaa huomiota. Pidän vain jotenkin vaatteista, niiden huoltamisesta alkaen.

Olen siis jo pidemmän aikaa keräillyt vaate- ja tavaraideoita muiden blogeista, joitain hankkinutkin, joitain keskittynyt vain kuolaamaan. Tietokoneeni linkeissä on oma osionsa verkkokaupoille. :) Sinne lisäilen kaikkea kuolattavaa, jota voi päivän pahoina tunteina käydä katselemassa. (Kyllä, tähän menee hyvää romaaninlukuaikaa, jonka vähyyttä aina valittelen...)

 


Viime aikoina olen saanut nettivinkeistä jopa pakkomielteitä: Pyörämutusteluni lähti liikkeelle Jennin Pupulandiasta: Kyllä, haluan Pelagon. Mikä ihana retromenopeli! Ostin kuitenkin taannoin ihan tavallisen Nishiki-hybridin. Sillä kun pääsee hikilenkit sujuvammin. Minä en pyöräile juurikaan muuten kuin kuntoilun vuoksi, joten kauppapyörää en tarvitse. Sitä paitsi aloin pohtia, josko Pelagon runkokorkeus on lyhyenpuoleiselle kropalleni liikaa. Tällaista en ollut koskaan ennen hybridini ostoa edes ajatellut, joten siirryin sitten kuolaamaan Jopoa, aivan heti hybridin ostettuani. Siis jos joskus joutuu muuttamaan maalle, niin tarvitsee tietysti sitten kaksi pyörää: toisen kauppaostoksille, toisen metsälenkeille. :D (Olen auttamattomasti rakastunut vanhan ajan pyöriin, täydellistä sellaista metsästäen.)

Näin kesän ollessa iholla - meillä on melkein 27 celsiusta sisällä - ihastuin Buttermilk Bisquits -blogissa mainostettuihin For Lunan uikkareihin, joita siis jo viikko sitten itsekin jatkomainostin. Harmittavaisesti olin jo ottanut kuolauksen kohteen niin omakseni, etten maininnut blogia lähteissäni. Pahoitteluni!

Tämän kaltaisen blogin pitäminen on hyvin erilaista kuin sen neljän vuoden takaisen päiväkirjan. Kestää varmasti vieläkin saada tästä omannäköinen ja myös itselöydettyjä ideoita pursuava maailma. Tosin en juurikaan surffaile netissä muuten kuin toisten blogeissa, ja ideani löytyvät blogien ohella vain satunnaisilta shoppailureissuilta ja kirppareilta. (Ja toisinaan livenä nähtyjen ihmisten päältä, sillä tykkään vaklata väen asuja.)

Mitenköhän sitä sitten kehittäisi ideamyllyään? Toisaalta yritän koko ajan myös luopua haluamasta jotain, koska omistan jo ihan tarpeeksi, ja olen todellakin viime vuosina saanut kokea, että materiaali ei tee onnelliseksi. Se tosin lievittää elämän ankeutta. Töihin mentyäni havaitsin myös eräänlaista puutetta vaatekomeroni sisällössä, olinhan opiskellut päätoimisesti yli kymmenen vuotta!

Haluan siis ostaa tarpeeseen: vasta erilaisia ideoita pyöriteltyäni hankkia sen järkevimmän. Toisaalta sattumankin on mukava antaa jyllätä, sittenhän vastaa syntyy jotain uutta! Ja vielä kerta kiellon päälle: olen kyllä aika impulsiivinen ostaja, joten ideoilla en kaupassa välttämättä enää teekään mitään. Eräs antoi minulle kerran rajattoman vaatelahjakortin (siitä voisin kertoa kokonaisen jutun kuvin). Se olikin sitten ainutlaatuinen tapaus! Sen jälkeen lahjakortit ovat olleet tarkemmin arvossaan määriteltyjä. :)

Tällaisen Pala taivasta -shopin korun jopa ostin itselleni synttärilahjaksi - kiitos Nelliinan vinkin:


Piti vähän tuunata tuota oman näköiseksi (solmin loppupätkän jännästi), enkä oo sitä ees käyttänyt, joten nyt olen vielä vähän kysymysmerkkinä siitä, olikohan tuo järkevää. Toisaalta hyvä mieli tulee siitäkin, että tukee suomalaisia pienyrittäjiä. Ja taatusti, kun korun vedän päälle, tulee persoonallinen olo ja tuntee suunnitelleensa asuaan edes hiukan pidemmälle kuin yleensä arjessa. Nyt alankin jo odottaa tilaisuutta käyttää tätä! Muisti kaivoi koruni silmiäni paremmin esille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti