keskiviikko 4. elokuuta 2010

Hyvästi, kaunokaiseni

Suuri ilon päivä: ei enää kestovaippapyykkäilyä! Ei vaippojen pehmittämistä, taittelua, käytön jälkeistä käsittelyä. Ei vaippojen kantamista mukana hoitolaukussa, puhtaana tahi likaisena. Ei hajuhaittojen kestämistä wc:ssä, ei tuskailua siitä, miten väärä pesuaine on saanut vaipat ”tukkoon”. Ei jatkuvaa pyykkitupakeikkaa: onko vapaita aikoja ja milloin. Ei ylimääräisiä ekologisuuspohdintoja. Ei enää, nimittäin (tadadadaa!) Lyyli on oppinut kuivaksi!




Tämä tapahtui pikkuhiljaa kevään ja kesän aikana, ja lopulta mökkiloman aikana iskä oli vaan päättänyt, että yövaippaa ei enää tarvita, ja mummu ja ukki komppasivat. Vielä kertaakaan vaippailun lopullisen alasajamisen jälkeen ei ole tullut vahinkoa edes sänkyyn. Koputan nyt puuta, sillä pesin eilen neidin sängyn kaikki pestävät osat!

Tietyllä haikeudella kuitenkin hyvästelen vaipat, sillä kestovaippailu oli kokonainen oma maailmansa kaikkine hienouksineen. Lisäksi vietin huomattavankin paljon aikaa kestovaippainfon keskustelupalstalla, jossa pystyi juttelemaan monenlaisista vauva-aikaan liittyvistä asioista.




Kaikkein eniten huomaan kaipaavani kuitenkin niitä kauniita ja ihania kuoseja ja materiaaleja, estetiikkaa, jota tähän muuten aika ikävästi aisteja kuormittavaan touhuun liittyy. Ja tietenkään en voi olla muistelematta pienen vauvan potkuja iloisissa vaippakuoseissa. Mutta vuodet vierivät itse kunkin kohdalla, ja nyt on aika paneutua johonkin muuhun harrastukseen, sillä sellainen tuo ikuvaippatouhotuskin kohdallani oli. Ehkäpä annan enemmän aikaani alkavana syksynä

1)    perheelle
2)    ulkoilulle
3)    kulttuurille, mukaan lukien hyvät tv-sarjat ja elokuvat




Tosin epäilen, että ravaan pesutuvassa vähintään yhtä usein kuin aina ennenkin. Eihän se normipyykki mihinkään vähene, vaan pikemminkin päinvastoin. Eikä kestovaippailu tarkemmin ajateltuna ollut kovin aikaa vievä harrastus, kunhan siinä pääsi jutun juureen kiinni. Kuten joku eräässä kestovaippainfon keskustelulangassa totesi: Enhän minä niitä vaippoja pese, vaan kone!

Vuosien edelleen vieriessä alankin varmaan huutaa: pesukone, tule luokseni!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti