perjantai 13. elokuuta 2010

Kirjanjulkkarit!

Olipa vallan mainio ja erinomainen ilta eilen ravintola Toverissa keskellä kivisintä Kalliota, nostalgisesti entistä työpaikkaani vastapäätä sijaitsevassa rakennuksessa. Ympärillä oli paljon ystäviä ja tuttuja, sillä eräs minulle tärkeä ihminen oli saanut punnerrettua – omien sanojensa mukaisesti – ”yhdeksän kuukauden odotuksensa” ulos. Vauva saapui painotuoreena juhliin, ja sanoisinpa, että ainakin sen kansi yllätti minut kauneudellaan – itse sisältöön en vielä ole tutustunut sen tarkemmin:


Lauluesityksiä ja puheita, coctailpartyjen tunnelmaa kulmakuppilailmapiirissä. Mitä miellyttävintä oli myös se, että sai juteltua, kun taustalla ei pauhannut minkäänlaista musiikkia. Olen nimittäin huomannut olevani aika meluherkkä, ja yleensä baareissa musat tuppaavat olemaan ärsyttävän lujalla. Sopiva, hentoisella volyymilla soitettu taustamusa tai elävä musiikki passaavat minulle erittäin hyvin, tosin jälkimmäisessä tapauksessa täytyy olla valmistautunut siihen, ettei ole tullut baariin etupäässä keskustelemaan vaan fiilistelemään.


Minä keskustelin ja fiilistelinkin eilen tämänkaltaisessa vaatetuksessa. Sanokaa mitä sanotte noista mekkotunikoista, mutta päätin jättää housut alta pois ja tyydyin reikäsukkiksiin. Seuraan aikaani. Kummallisinta eilen minussa kuitenkin oli se, että join vain muutaman lasin viiniä ja olin täysin meno päällä tai vähintään fiilikset katossa. Yleensä viini ei saa minussa aikaan juuri minkäänlaisia reaktioita, olettaakseni siitä syystä, että olen siihen niin kovin tottunut, vaikka en normaalisti juo kovin paljon kerralla, ja lomia lukuun ottamatta rajoitan alkoholinkäytön pelkästään viikonloppuihin. No, tuttu seura ja vähäuninen viikko tekivät tehtävänsä.

Julkkareissa oli siis erittäinkin kivaa, ja vähän jäi harmittamaan, että lähdin jo puoli ysiltä pois. Mutta joskus on mukava tulla ajoissa kotiin, halailla ja sylitellä Lyyliä tovi ennen hänen nukahtamistaan ja ihan oikeasti mennä ajoissa nukkumaan jäämättä roikkumaan nettiin tai minnekään muualle sen korvikkeeseen. Oletin myös, että muut olisivat jatkaneet kaupungin sykkeeseen, mutta ilmeisesti bileet pysyivät Kallion sydämessä.

Jäin hieman miettimään tuota baarivalintaa. Se olisi voinut osoittautua räkälähenkiseksi kulmabaariksi, mutta ainakin itse yllätyin paikasta positiivisesti. Suomessahan lähibaarit tunnetusti ovat kulmakunnan alkoholisoituneiden kanta-asiakkaiden suosimia suttuisia mestoja, mutta Toveri osoitti hiukan sellaista pubihenkeä, mistä olen monesti ollut monille muille maille kateellinen. Ehkä päivänsankari toi mukanaan palasen brittipubikulttuuria, sillä onhan hänen nykyinen kotikaupunkinsa Lontoo. Asiakaskunnan päivittymisellä saattoi myös olla jotain tekemistä asian kanssa. Onko asian laita sitten yleensä niin, että meillä ei riitä tarpeeksi ns. tavallista populaa kulmakuppiloihin?

No, eilen maailmankirjoja vähän editoitiin, olivathan katseet muutenkin tulevassa. Kirja lähtee ensi viikolla valloittamaan lukijoitaan. Jännittää, millaisen vastaanoton se saa.


Päivän asu: tunika/mekko: soyaconcept, korvakoru: Koruharakka, vyö: ei muista, kengät: Ecco, laukku: Nannini

1 kommentti:

  1. Asusteesi oli mainio! Joku paikallaolija - en muista kuka - katseli reikäsukkiksiasi ja kehui niitä.

    Itse tilaisuus myös oli mainio! Kun en aiemmin ollut koskaan ollut kirjajulkkareissa, en tiennyt mitä odottaa, mutta ainakin minä viihdyin siellä. Olisi ollut vielä viihtyisämpää ellei olisi ollut niin kuuma.

    Millaisen vastaanoton kirja saa, sitä voi tässä vaiheessa vain arvailla!

    VastaaPoista