lauantai 28. elokuuta 2010

Syksyä ja viinejä

Syksy todellakin tuli, ja nopeasti. Muistan vielä, kuinka muutama viikko sitten sai tukahtua öisin kuumuuteen ja hikoilla päivisin sortsinsa ja toppinsa suoraan pesuun. Nyt piti ulkona käyttää kaulahuivia – Lyylillä oli ekaa kertaa välikausiasu päällä ja pipo päässä ja silti sormet jäässä. Puoli tuntia jaksoin nuhanenänä kyykkiä takapihan hiekkalaatikolla, ja sitten tulimme lämpimään kylpyyn ja suihkuun. Lyyli on nyt kylpenyt joka ilta, koska en ole flunssani takia jaksanut ulkoilla. Vedessä pläträäminen on hänestä niin kivaa tekemistä, että siinä uppoaa puolikin tuntia.

 Kuva: Jairo BD

Lyylin kuumeilu loppui onneksi lyhyeen, mutta minä olen vieläkin ihan tööt ja tukossa. Olen hoitanut itseäni paitsi lepäämällä myös portviinin voimin – ja sen loputtua sherryllä. Syksyn tultua maistuu taas lämpimät ja tummat maut, ja oli vaihteeksi kiva juoda myös jotain makeampaa. Kuitenkaan en pysty ajattelemaan mitään sen parempaa juomaa kuin kunnon punaviini on. Suosikkini – tai suosikkimme – tältä vuodelta on Miss Harry, australialaisen mutkaton, mutta täyteläinen ja marjaisa punaviini. Toinen vielä täyteläisempi, ehkä myös astetta vaikeammaksi osoittaunut tuttavuus on Barón de Ley Reserva, espanjalaisen Riojan alueen kypsä ja tamminen punkku.

Kuva Miss Harryn etiketistä: Alegrya

Kesän ainoalla ulkomaanmatkallamme Tukholmaan hankin kalleimman ostamani viinipullon, Masi Costasera Amarone Classicon, jota tosin saa Silja Linen tax free -myymälästä huomattavasti Alkon hintaa halvemmalla (34,90 vs. 22,90); itse vielä satuin ystävänkaupan myötä saamaan Siljalta henkilökunta-alennuksen, ja hintaa pullolle jäi 18 euroa. Joimme arvokkaasta pullosta pari lasia pumpulihääpäivää juhlistaessamme, mutta viini oli parempaa vasta parin päivän päästä siitä, kun se oli saanut kunnolla ilmaantua (tyhjiöpumpattuna tosin). 

Seuraavaksi kun eksyn laivalle, hankin ehdottomasti tätä Masia ainakin yhden pullon, jotta pääsen ajan ja rauhallisemman mielen kanssa maistelemaan herkkua. Hääpäivämme juhlinta nimittäin sattui illalle, jota seurasivat ystäväni polttarit, joissa kaason ominaisuudessa minulla oli joitain velvollisuuksia. Olen sen tyypin ihminen, etten pysty tällaisessa odotustilanteessa rauhoittumaan tarpeeksi avautuakseni viinin ihmeellisyydelle.

Nyt ovat ystävän häätkin onnellisesti ohi, ja morsiuspari kävi juuri katsastamassa mieheni ottamia valokuvia heistä, punaviinipullo tuliaisinaan. Mikäpä sen parempi tapa aloittaa syksy kuin ystävien ja punaviinipullon kera. – Totuuden nimissä kerrottakoon kuitenkin, että joimme tänään häistä ylijäänyttä kanisteripunkkua, joka sekään ei ollut hullumpaa. Käytännöllisyys voittakoon! Etenkään kun en aio tissutella kaikkia avattuja pulloja ensi viikolla ihan samaan tahtiin kuin viime päivien flunssassa... Joten tuliaispullon avaamme todennäköisesti korkeintaan ensi viikonloppuna. Jokin roti pitää olla, eikö, vaikka syksy vähän yllättikin viileydessään.

Kuva: misswired

2 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia! Viinille oikeutta tekeviä.

    Kielikollega

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Flickristä tosiaan nappailen noita cc-lisenssillä olevia. Laillista kopiointia ja valikoimat paremmat kuin itsellä, tosin mieskin ottaa kyllä hyviä kuvia, ja häntäkin työllistän tarpeen tullen. :) Oma kamera ei vielä haaveissa.

    VastaaPoista