keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Home, not that sweet home

Havahduin alkusyksyllä kosteutta tihkuvaan muovipussiin kotimme kierrätyslaatikossa. Oho, oli jäänyt vanhat heposille ajattelemani leivät muhimaan liian suljettuun ja hengittämättömään pussiin, ja mitäs muuta sieltä pölähti ilmoille kuin hometta. Biojätepussiin nopeasti heivaamani näky:


Tästäpä tietysti palautui mieleeni vähän isompi asuntomme homeongelma ja neljän vuoden takaiset tuskan hetket putkiremontin jälkeen, homeselvitystä ja -remonttia odotellessa. Asuimme yhteensä reilut puolitoista vuotta paossa tätä kaikkea, opiskelijasolussa Itä-Helsingissä. Näin jälkikäteen ahdistus ja samalla huoli omasta terveydestä ovat kuitenkin yhtä kaikki kuin menneen talven lumia, mutta tiedän kyllä, että en koskaan milloinkaan voi asua homeen kanssa kaverina. Siksipä onkin aika ajoin ihan hyvä palata hirveyden kuviin, jotta osaa varoa seuraavaan asuntoon siirryttäessä.


PS. Meillä oli tässä huonossa tuurissa kuitenkin sen verran hyvää tuuria, että homeen hävittäminen onnistui täysin, ja taloyhtiö lopulta otti sen vastuulleen, koska vika oli rakenteissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti