torstai 28. lokakuuta 2010

Tyylilyyleilyä, eh?

Joskus blogeja lukiessa tulee sellainen tunne, että kylläpä ihmiset elävät yltäkylläisessä maailmassa, jossa tavara on aina uutta, ainutlaatuista, muodinmukaista ja paitsi tyylikästä myös kantajansa näköistä. Blogistaniassa hengatessani olen saanut monta kertaa vastustamattoman yllytyksen hankkia itsellekin jotain uutta, jota en välttämättä muuten olisi huomannut tarvitsevani laisinkaan. 


Kuten Jenni osuvasti vähän aikaa sitten kirjoitti blogeissa mainostamisesta, onhan blogien tarkoitus myös jakaa tavaratietoutta ja olla ajan hermolla. Ja miten muuten olla lifestyle- tai muotiblogissa ajan hermolla kuin tarttumalla johonkin konkreettiseen? Toisaalta lienee syytä muistaa, että todellisuus on monesti toisenlaista kuin blogeissa näkyy, onhan blogi vain yksi siivu bloggaajansa arkea. Tuskin kukaan viettää koti-iltojaan samoissa kuteissa kuin kuvissaan näyttäytyy. 


Lyylistäkin on saattanut tämän blogin perusteella joskus tulla esiin astetta hienompi kuva, kuin mitä todellisuus on. Äitinsä kyllä pitää laadukkaista ja freeseistä lastenvaatteista, mutta kotona vietämme mieluiten aikaa ihan kotikuteissa. Itselläni on omienkin vaatteiden suhteen sellainen filosofia, että heti kotiin tultuani vaihdan vaatteet arkisiin, sellaisiin, joiden kulumista ei tarvitse varoa, ja pesen meikit välittömästi pois. Mies raukka, ei saa juuri koskaan nähdä minua muuta kuin kauhtuneena ja tavallisena. ;( Tällä tavoin säästän vaatteitani myös liiallisilta pesukierroksilta. Onko muuten kukaan teistä muista sellainen, että varoo käyttämästä juuri ostamiaan vaatteita, koska haluaa pitää kaapissa varastoa "pahan päivän" tai "tositilanteen" varalle? Minä saatan jemmata esimerkiksi tuoreita sukkia käyttämättöminä kuukausitolkulla ns. fiinejä päiviä varten. Viime aikoina olen tosin kärsinyt hienostelutuntemuksista harva se päivä, ja haluan koko ajan olla huoliteltu. 

Loppujen lopuksi en tiedä, sopiiko hienostelu luonteelleni, joten taidan olla vähän helpottunut, että huomenna aion pukea halloween-hengessä vähän arkisemman asun, mustaa, ehkä vähän kulahtanutta, mutta pehmoista ja tuttua. Viime päivät olen kulkenut koulun käytäviä tätimäisissä siisteissä sinisen sävyissä. Lyyli taas on viettänyt tänään kukkamekkopäivää tarhakuvauksen takia. 


Vastapainoksi kaikelle tyylilyyleilylle esittelen tässä bloggauksessa kuvia aivan tavallisilta arkipäiviltä. Karkeasti arvioiden Lyylin vaatteista noin puolet on kierrätettyjä, käytettyinä ostettuja tai saatuja, ja niitä kyllä käytetään, vaikkei aina muisteta mainostaa.  Mainostamisen arvoisia ovat myös paikat, joista niitä saa, kuten Vallilan kirpputori tai Huuto.net.  Tosin kyllähän vähintään kaikki bloggaajat nämä muodin ja tyylinkin herkkuaitat tietävät; melkein kaikki heistä myös käyttävät kirpputoreja hyväkseen, tosin kutsumalla niitä second handeiksi. :) Vaikka ei se nimi tuotetta paranna, luo se sille jotain imagoarvoa hiukkasen enemmän. 


Eli ei muuta kuin pukemaan Lyyliä second hand -yökkäriin! Itselleni taidan varustaa huomista varten asun, jossa 20 % prossaa on kirppistä ja 10 % designiä. Joskus olen päätynyt myös 90 % kirppisvaatteisiin, mutta harvoin enää. Jotain se työelämä ja muotiblogien lukeminen ihmisessä kuitenkin muuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti