perjantai 12. marraskuuta 2010

Ensimmäinen joululahja

Tartuin Misun innostamana kenkälaatikkoprojektiin, ja yhdessä sutkauksessa hoidin tällä viikolla monen muun puuhan keskellä muutamia pikkushoppailuja (kiitos myös Lyylin hoitajien). Näin syntyi mielestäni hauskan värinen ja varmasti hyödyllinen lahja jollekin Romanian 10–14-vuotiaalle köyhälle tytölle. Omaatuntoa soimasi ainoastaan se, etten esimerkkipakettiohjeen mukaan hankkinut laatikkoon laisinkaan pitkähihaista paitaa, värityskirjaa enkä valokennolaskinta tai dynamovaloa ja dumppasin mukaan itselleni hyödyttömän kaulakorun sekä kaamean väriset karamellisukkikset. Mutta eiköhän niistäkin voisi olla iloa siellä jossain materiaalitaivaan tuolla puolen?


Lisäksi sorruin verottamaan Lyylin varastoista yhden käyttämättä jääneen pehmoeläimen, mummin lahjoittaman Silja-norpan, sillä se oli sopivan pieni mahtuakseen mukaan – ja mukavan suomalainen eläin. Aluksi olin ajatellut ilostuttaa paketin saajaa Serla-oravalla, mutta kun Lyyli äkkäsi puuhani, hän sieppasi oravan ja leikki sillä koko päivän. Oravasta ei ollut enää lähtijäksi. Norpankin hän oli omia, mutta kun selitin, että kaikilla maailman lapsilla ei ole leluja, hän ymmärsi asian laidan ja jätti paketin sisällön rauhaan. Aivan mahtavaa, tokasin (mielessäni) ystäväni miehen sanoilla. 


Julistan joulunodotusaikani virallisesti alkaneeksi. Huomenna pääsen koulutuksen jälkeen toivon mukaan edes pikaisille joulusomisteostoksille. :) Tarvittaessa hankin vielä Romania-pakettiinkin paidan ja taskarin.

4 kommenttia:

  1. Olet saanut hienon paketin kasattua!

    Misu :)

    VastaaPoista
  2. Pehmoeläimiä tuntuu Lyylillä riittävän, joten norppaa tuskin tulee ikävä! Paketin saaja varmaan ilahtuu saadessaan noin hienoja tavaroita. Upea projekti!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista! Tämän paketin tekeminen loi oikeaa joulumieltä. Suosittelen; vielä ehtii mukaan!

    VastaaPoista