maanantai 22. marraskuuta 2010

Tähtihetkiä


Kiitos kiitos kirsikasta Nooruska! Olen aivan otettu. Ja yritän täten pitää elämänmakuista linjaa yllä! Somuuteenkin on pyrkimys aina, vaikka se tuntuu välillä elämänmakuisuutta harvinaisemmalta herkulta, etenkin näin matkaväsymyksen ja siivousillan jälkeisenä maanantai-iltayönä.

Kirsikkakirjeen ohjeet:

1. Jaa tunnustus eteenpäin viidelle inspiroivalle bloggaajalle.
2. Kerro kolme asiaa, joita rakastat.
3. Näytä rakastamasi kuva ja kerro siitä.


1. Jaan kirsikoita eteenpäin seuraaville listalleni jo tovin kuuluneille helmille:

Hampaat irvessä: minimalistista kauneutta, raikkaita ideoita
Hopeapeili: vintagea, perhe-elämää sopivin maustein
Nostalgian lyhyt oppimäärä: taidetta, räväkkyyttä, ja täten yllätyksiäkin
Muutama hetki: arjen kauniita sävyjä, selkeyttä, kuulautta
Pupulandia: monipuolista, ammattimaista nuoren naisen elämän käsittelyä


2. Rakastan:

a) herkuttelua. Harrastan mieluiten irtokarkkeja tai Valion vaniljarahkaa kahvin kanssa. Myös kladdkaka käy, mutta en niinkään pidä ns. terveellisimmistä herkkuvaihtoehdoista kuten perusmuffinsseista tai kääretortusta. Itse en juurikaan leivo, mutta syön herkkuja syksyn tullen melko usein. :( Keväällä vedän "tiukkaa" niukkaherkkuisuuslinjaa, koska aineenvaihduntani rauhoittuessa valon määrän myötä alan kerätä myös kiloja.

b) (neule)käsitöitä. Mutten ehdi niiden pariin tarpeeksi usein. Rakastan puikkojen kilinän mukanaan tuomaa ajatusta uudesta vaatekappaleesta, jonka eteen saa nähdä sen verran paljon vaivaa, että vaate tuntuu valmistuttuaan ansaitulta. Noin 70 prosenttia tekemistäni käsitöistä on kuitenkin jossain määrin "kummallisia", joten ne päätyvät joko jollekulle toiselle tai joutuvat jopa puretuiksi.

c) työtäni. Opettaminen tuntuu ainakin tässä vaiheessa herkulta: päivät kuluvat joutuisasti, ensin rakkaan suomen kielen ja ihanien oppilaiden parissa, sitten puuhastellessa seuraavaa päivää varten; jossain vaiheessa varmaan joku seikka alkaa puuduttaa, mutta vielä on kuherrusvaihe päällä.


3. Rakastamani kuva olkoon tämä; yhteiset askelmat alttarilta ylämäkeen eivät lisätekstejä kaivanne. 


4. Omana pikkulisänäni kuvia tämän päivän tähtihetkestä, jonka pitkittyessä oli kyllä mennä hermo. Kälyn kanssa kokosimme ja ripustimme joulutähden:


Elämä on... valoisaa ja synkkää, vuorotellen tai yhtäaikaa. Ollaan nyt hetki valon puolella!

1 kommentti:

  1. Kiitos tunnustuksesta, pistetään kirsikat kiertoon!

    VastaaPoista