maanantai 25. huhtikuuta 2011

Pääsiäinen oli

Pääsiäinen oli punainen ja mustahko, ainakin vaatetuksen suhteen. Siirryimme vihdoin keväisempiin kuteisiin eli luovuimme topatuista ulkovaatteista. Villakangastakit saivat vielä jäädä viikoksi, pariksi roikkumaan eteiseen. Tuli myös korkattua hamekausi kävelemällä keskellä yötä lyhyt hame päällä tunnin pituinen siirtymä. Ei tullut vilu.

Pääsiäinen oli ulkoilua: kävelemistä ja leikkipuistoa. Ilmat kun suosivat – niiden myötä aloin jopa viihtyä leikkipuistossa. Lehtiä vaan mukaan, ettei tylsisty.

Minun jalat ei ylety...

 Halmittaa.

 Kato, ne menee tähän.

Pääsiäinen oli tavanomaisen – ja harmittavan – ei-kirkollinen: ei pääsiäismessua, ei passiota, ei via crusista. Olen aina haaveillut lähteväni ortodoksiseen pyhän pääsiäisyön messuun, mutta olen viettänyt lähes kaikki pääsiäiset kaukana pääkaupunkiseudusta – tai mistä tahansa ortodoksisesta yhteisöstä. Tänä pääsiäisenä jäimme kotiin, mutta en kuvitellutkaan jaksavani valvoa yhtäkään iltaa tai yötä jossain vieraassa ja vaativassa yhteydessä.

Lyylin hymy oli korvissa vuoden ekalla kunnon leikkipuistovisiitillä

Pääsiäinen oli syömistä, totta kai. Paasto loppui ja Veikon tekemä pasha maistui. Aamuisin nautimme riisinkeittimessä hitaasti haudutettua ohrapuuroa tai tuoretta leipää, pitkästä aikaa. Lauantai-iltana alkoi mässääminen: ihania tuoremakkaroita, juustoja ja punaviiniä kera ystävien meillä kotona. Sunnuntaina leikimme suklaamunanmetsästystä ja käväisin itse nauttimassa myös paastonkaatajaisista ystävän notkuvien pöytien luona. Maanantaina kävimme naapuri/serkku/kaveripariskunnan kera Bellevuen zakusha-lounaalla. 

Pääsiäinen oli siis mitä parhaimmassa mittakaavassa myös ystäviä.

 Pääsiäispäivien asuni. Huomaa taustan pääsiäispuu, josta löytyy myös biologian kaikkien oppien mukainen roikkuva kananpesä.

Pääsiäinen oli dvd:tä. Saimme vihdoin katsottua Terapiassa-sarjan ensimmäisen tuotantokauden loppuun. Urakkahan alkoi vauhdilla joululomalla, mutta jäi moneksi aikaa paitsioon. Seuraavaksi aion aloitaa Mad Menin alusta uudelleen. Olen nähnyt tv:ssä näytetyt kaudet, mutta kaipaan sarjan pariin kipeästi toistamiseen. Janoan sen tiettyjä kohtauksia, jotka ovat jääneet aivosopukoihini lepäämään ja esiintymään minulle aina tarpeen vaatiessa uudelleen ja uudelleen. Yhteisestä uudesta dvd-boxista emme ole vielä päättäneet. Kenties Terapian toinen tuotantokausi...

Hame: Ichi

Pääsiäinen oli todellinen kevään tulon silaus, sillä pääsiäisyönä havaitsin (roskia ehkä seitsemännen kerran ulos loman aikana kantaessani), että pyöräni oli ilmestynyt varastosta pihalle. Mikä ihana mintunvihreä muistutus siitä, että on olemassa tiet, joita polkea ja jalat, joilla pystyy polkemaan.

Pääsiäinen oli.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti