maanantai 11. huhtikuuta 2011

Rakas liikuntapäiväkirjani: Keväthiipumusta

Kevään hiipiessä moni kuntourheilija alkaa odottaa kesäkauden lajien kimppuun pääsemistä  tai väsymättömästi vain jatkaa valitsemiensa sisälajien parissa. Moni myös väsähtää liikuntaan ja pitää vähän paussia. Joku ehkä haaveilee kesäkuntoon kirimisestä ja ryhtyy vasta sen voimin liikunnan todelliseksi suurkuluttajaksi.

Minä valitsen vähän jokaisesta vaihtoehdosta: Jo viikkoja olen odottanut lenkkeilykauden korkkaamista, toisaalta jatkanut tutun ja turvallisen kunto-ohjelmani parissa, samalla vähän tylsistyen ja laiskistuen. Ja sitten taas yllättäen olen saanut keväästä energiaa ja rykäissyt itseni väsyneenäkin liikkeelle päättäen jälleen kerran "ryhtyä paremmaksi ihmiseksi". Liikuntamääräni ovat kyllä pysyneet melko samoina kuin yleensäkin, talven kuntoinnostuksesta määrät tosin ovat pudonneet. 

Kuva: jay8085

Kaipaisin kuitenkin nyt selkeästi jotain uutta. Reggaetón ja dancehall ovat kivoja, mutta perustason kurssit liian helppoja meikäläiselle. Ensi syksyksi voisin siis uskaltautua Etnofitnessiin III-tason kurssille, ellen sitten vaihda jopa tanssikoulua. Helsingin tanssiopisto on jo kauan kutkuttanut mielessäni; mitä jos löytäisinkin sieltä jotain kivaa, vähän erilaista ja ehkä jopa vähän tanssillisempaa? Mihinkään balettiin en kuitenkaan taivu enkä nykytanssista viehäty. Hmmm....

Tämän kevään kuitenkin aion vielä sinnitellä valitsemallani tiellä: maanantaisin joogaa, viikolla kerran kotijumppaa ja kuntopyöräilyä sekä yhdesti myös dancehallia tai reggaetónia ja parin viikon välein uintia Lyylin kanssa. Pikkaisen vilkaisin kyllä Sörnäisten Motivuksen tarjontaa – tarvitsisin liikuntaohjelmaani selkeän lihaskuntotunnin. Miten vain enää sellaisen voisin täpösen täyteen ilta-aikatauluuni ympätä? Kotonaolokin on tärkeää, ja Lyylin kanssa vietän aivan liian vähän aikaa jo nyt. Tai ehkä alamme vain käydä uimassa useammin; siinä yhdistyy niin yhdessäolo, kaverien näkeminen kuin kuntoilukin, sillä suuntaan aina Lyylin ja jonkun ystäväni kanssa hallille. Kaksin Lyylin kera kun en pääsisi lainkaan kilometriäni kauhomaan.

Kaveri kertoi alkaneensa tällä viikolla lenkkikauden. Jokohan sitä itsekin? Lähinnä olen odotellut täysin kuivia ja pestyjä katuja, mutta totuus lienee se, etten kuitenkaan vielä ennen toukokuuta pääse testaamaan uusia FeelMaxejani, jos silloinkaan. Niiden suhteen lienee muitakin ongelmia tiedossa, ensimmäisenä uuden asfaltittoman lenkkipolun löytäminen. Josko sittenkin pitäisi miettiä asumispreferenssejään uudelleen?

Joka tapauksessa uusia ideoita liikunnan ilon lisäämiseksi otetaan vastaan! Miten voisin piristää vaikka kotijumppaani; se kun on näppärä tapa yhdistää kotonaolo ja edes muodollinen läsnäolo liikuntaan. 

Kas, mikä palapeli tämä onkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti