keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Merellä


Eilen. Oli melko kylmä ja synkkä sää, mutta virkistävää. 


Kuvat ovat harmaita, mutta todiste siitä, että olen ollut mukana purjehtimassa. Istuen, hytisten, kuitenkin nauttien meren tuomasta rauhasta ja hyvästä seurasta sekä kirjallisuudesta. En juuri koskenut vinsseihin, purjeisiin tai köysiin. Kuvasin ja ajattelin, kuuntelin. Autossa puhuin paljon, mutta meri tyynnytti minut.


Tapaaminen merellä oli luotausilta, kirjallisuusryhmämme kokoontuminen erään jäsenen veneellä. En ollut lukenut J.M. Coetzeen Häpeäpaalua, mutta sain keskustelusta paljon irti. 


Tänään aloitin Toni Morrisonin Rakkauden. Se lienee sukua Häpeäpaalulle, tematiikaltaan ja karuudeltaan. Pidän silti siitä. Rakkaus voittaa?


Kiitos ystävät!



Var att segla igår. Satt, tänkte, bara var. Försjönk i litteraturens stora sagor, livets tunga öden. 

Också naturen omkring oss såg grå, karg ut. Men det var värt att lämna vardagen, ensamheten hemma. Fick också inspiration att börja läsa igen, för mötet vid havet var litteratursällskapets kväll. 

Nu är det Toni Morrisons Kärlek som lindar sig kring mig. Kärleken som vinner allt. Kanske är boken relaterad med förra dagens J. M. Coetzees Onåd. Någon sa igår att Onåd var så kraftig, mäktig. Precis något sånt är Morrisons text också. 

Tack vännerna! Det var så rengörande att göra något helt annat. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti