keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Tyynytouhuja

Parhaat tyynyt syntyvät itse tekemällä. Tarvitset vain lakanakangasta ja superlonrouhetta sekä tietysti ompelukoneen lankoineen. Rouhetyynyt ovat mitä mainioimpia niskasärkyisille: ne ovat tarpeeksi mukautuvia, mutta samalla tukevia. Suosittelen ompeluhetkiä kaikille niille, joita huonot kaupan tyynyt ovat vaivanneet!

 Lyyli ratsastaa superlonrouhepussilla.

Minun kohdallani tyynyrakkaus tarkoitti tänä kesänä muun muassa kahta autoreissua Poriin ja takaisin: ensin kilo superlonia Etolasta ja 1,2 metriä kangasta Eurokankaasta, näistä kolme tyynyä maanantaina. Tiistaina uusi kierros: neljä kiloa superlonia (minun juna, sanoi Lyyli, sillä rouhepussilla oli kiva ratsastaa) ja metri lakanaa. Lopputulos keskiviikkona: valmiina yhteensä viisi tyynyä, jotka ovat muhkeita ja, sittenkin, täydellisen kokoisia. Nyt kelpaa paitsi itse nukkua, myös vieraiden yöpyä. 

 Lyyli täyttää tyynyjä.

Mutta ai niin, ensin muutto ja muut. Kovasti paljon nämä kesäpäivät pakkaavat kulumaan muuttoa suunnitellessa. Onneksi tuli edes tällainen pieni tyynyrumba väliin, niin sai energiaa purettua johonkin hyödyllisempään kuin ihanien sisustuskuvien katseluun tai verkkosisustusliikkeissä roikkumiseen.

Rouhetta oli kaikkialla. Tarkoitan: kaikkialla.

Huomenna on edessä tyynyjen pesua, sillä tuoksuvat vahvasti teknokemiallisille aineille. Etolan tuoksu, sanoi äitini. 

Mitäs sitten ompelis?


Bästa kuddar syr man själv. Det är bara att köpa lakantyg och superlon i små bitar. Oj, vad det stökar till, men vem bryr, när man får kuddar som är både mjuka och ergonomiska samtidigt. Kom och besöka oss, så får du pröva på!

Men vad ska jag syssla med sen? Mina tankar kretsar kring flyttandet, även om det är så många veckor tills detta. Jag kan inte heller låta bli att drömma om nya inredningsgrejer. Min mamma även beställde mig Avotakka, så jag får fortsätta med drömmarna året runt. 

Nu ska jag gå och börja med handarbetet, som har varit på hyllan för fem månader. Så länge med syarbetet, det är faktist inte alls min grej. Därför är jag mycket stolt över att jag lyckades föda fem fina kuddar utan större katastrofer. Vad som helst kunde ha hänt...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti