torstai 21. heinäkuuta 2011

Yhden päivän aikana syötyä

Kerrotaan nyt suurena ilona teille, mitä tulikaan syötyä tavallisen lomapäivän aikana, vaikkei se välttämättä kovin mielenkiintoista ole. Itseäni tosin aina kiinnostaa kaikkien ravintotottumukset, terveysintoilijan ja ruokarakastajan sekoitus kun olen. 

No, aika epänormaalisti tuli syötyä, joten älkää tehkö muita johtopäätöksiä, kuin että rasvoja syödään reilusti aina. Olen huono vähentämään pähkinöitä, pehmeitä juustoja tai voita leivän päältä, vaikka varmaan pitäisi.


Klo 10 ja rapiat. Aamu alkoi ruisleivällä ja Brie-juustolla, jota rakastan. Jos sitä on jääkaapissa, sitä on jääkaapissa korkeintaan vuorokauden. Leivän ohella vähän vitamiineja: nektariini ja tyrni-omena-pilttiä. Se on parasta pilttiä mangon ohella, mutta ostan sitä hintavuutensa tähden melko harvoin. Lyyli syö velliä, uutta aamupalasuosikkiaan. (Vai vaadikkiaan?)


Aamupala ei ole aamupala ilman kahvia. Sen ohella lipitin vettä, koko päivän ajan suoraan pullosta, jotta tulisi juotua tarpeeksi. Täytin aina kahta pulloa vuorotellen ja pidin jääkaapissa sitä toista, kun join toisesta. Tuli juotua yli kaksi litraa ilman suurempia vaikeuksia, vaikka inhoankin veden juomista! Myös Lyyli intoutui juomaan maidon sijaan mauttomuutta aamupalallaan. Mallioppiminen...


Klo 12.30. Lounas kotona ennen asioille lähtemistä: salaattia kera savulohen, Brie-juuston ja cashew-pähkinöiden. Seuralaisena Oululaisen jälkiuunileipää, jonka päällä Oivariinia. Nykyään käytän levitteenä aitoa voita, mutta kun kaapissa oli avattu Oivis, päätin kuitenkin käyttää sen ensin loppuun. – Lyyli kieltäytyi syömästä isin tekemää riisi-jauhelihajuttua, joten hän napsi vain pähkinöitä ja kurkkua sekä hiukan lohta. (Leipäkään ei kelvannut...)


Jälkiruoka: nektariini. Ne ovat nyt parhaimmillaan (kun Suomeen kuljetetuista on kysymys). Alla lounaslukemista: tuorein Suomen kuvalehti tällä kertaa erityisen hyvine artikkeleineen.


Klo 14. Sokoksen Coffee Housessa päivän toista pakollista kofeiiniannosta nauttimassa. Lyyli sai luvalla napata tähän cappuccinoon kuuluvan suklaapalan ja mutusteli sitä hartaasti. Ihmettelin, että hän tykkäsi siitä lainkaan, kun se oli sellainen 70%:a kaakaota sisältävä tumma palanen! 


Klo 17.30. Välipalalla Kallion kirjastossa. Oli pakko hakea Ärrältä vähän snäkää, kun nälkä alkoi murista suonissa ja oli vielä matkaa kotiin. Lyyli oli liikenteessä omalla pyörällään, joten matkanteko oli kohtalaisen hidasta. Minä join tällä kertaa smoothien ja anastin osan Lyylin eväistä, Tuc-kekseistä. 


Klo 19 ja päälle. Nälkä aina vierahamme! Olikin pakko saada jotain heti. Nappasin kourallisen pähkinöitä ja söin loput Tuc-keksit Lyylin avustuksella. 


Klo 20. Päivälliseksi poikkeuksellisesti toinen salaatti. En jaksanut alkaa miettiä mitään muutakaan. Lyyli nautti mummun tekemästä, pakkasesta löytämästäni tuoremakkarakeitosta Angu-tädin kanssa – tosin Tuc-keksien jäljiltä hänen nälkänsä oli melkein kaikonnut. Minun ei...


Klo 00. Iltalenkin jälkeen venyi kohtalaisen pitkälle ennen kuin tartuin ruokaan. – Angu-täti oli puurottanut Lyylin ja neiti nukkui jo sikeästi, kun kympin jälkeen saavuin hölkkäämästä. Senkin jälkeen oli paljon puuhattavaa, sillä olemme huomenna lähdössä Turkuun. Keitin tietenkin vielä iltakahvit sekä kananmunia. Kuvasta poiketen nautin kaksi munaa, toisen sellaisenaan, toisen juuston ja tomaatin kera ruisleivän päällä. Oululaisen jälkiuunipalat ovat muuten aivan superhyviä, olen ihan koukussa!


Vatsa jäi vielä kurnimaan, joten iltapalan jälkeen oli pakko napata avokado ja keihästää se. ;) Harmittavaisesti se oli hieman pilaantunut, ja jouduin heittämään osan pois. Avokadot ovat tosi herkkiä, ja sanoisinkin, että noin puolet ovat syömiskelpoisia ja puolet joutuvat joko ylikypsyyden tai muiden vikojen takia suoraan biojätteeseen. Yleensä pyrin ostamaan avokadot luomuina, koska olen todennut niiden olevan pikkaisen parempilaatuisia. No, tiedä häntä. Ehkä pitäisi vain ostaa normaaleja avokadoja isompi pussi.


Huonon avokadon korvikkeeksi nautin sitten vähän mustikoita. Niiden perään vielä maitohappotabletti ja loput kahvit. 

Olipas siis tosiaankin erikoisesti syöty päivä! Ja epäilen, että kun lomalla vielä pyöritään, ihan yhtä hassuja ruokapäiviä on tiedossa monia. Mutta mitäs siitä. Pääasia on, ettei tarvitse syödä kiireessä ja yksin! 

(Tosin täytyy myöntää, että olen hiukan huonoille tavoille oppinut syöjä, siis napostelija, joten ehkä tämä olikin sitä aidointa itseäni, jota normaali kurinalainen elämä vain hiukan tasoittaa. Aionkin toteuttaa ruokapäiväkirjapostauksen jossain vaiheessa syksyä, niin pääsette halukkaat vertaamaan!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti