tiistai 16. elokuuta 2011

Inspiraatio kateissa

Tällä hetkellä univaje ja töiden alku ovat haastaneet minut. En jaksaisi edes kirjoittaa, puhumattakaan lenkillä käymisestä tai ruoan laittamisesta. Jopa blogien lukeminen tuntuu tylsältä. 

Sitäpaitsi MacBookini on pettänyt minut tyssäämällä akkunsa käyttövoiman yhteen tuntiin ja hajottamalla laturinsa. Myös kameran muistikortin lataaja vääntyi ja kuvat pysyvät näin ollen kamerassa. Kaiken lisäksi olen pian täysin p.a., jos päätämme muuttaa nopeasti alta pois. Kaksi vuokraa yhdeltä kuulta on kelle tahansa liikaa, minulle erityisen, koska toiset vuokrarahat ja takuu on silloin lainattava.

LONE TREE
Kuva: Bill Liao


Joten taidan pitää taukoa tavallisuudesta. Blogi hiljenee nyt toviksi, joskaan en voi tietää, kuinka pitkäksi. Inspiraatio ei tällä erää riitä, eivätkä aivoni, sillä pyöritän päässäni tasan kahta asiaa: asunto-ongelmaa ja uuden elämän alkua. Mitä tältä haluan? Missä, kenen kanssa, miten tämän järjestää? Miten tulla onnelliseksi yksinään, vai voisinko elää kaiken kaikkiaan toisenlaista elämää?

Suuri taite, mutta tietyllä tapaa kaivattu vapaus. Sekin voi olla taakka, mutta onneksi tällä hetkellä kaikki tuntuu vain tyhjyydeltä. Varmasti helpottaa, kun tekee päätöksen: lähteäkö tähän vai jäädä. Hassua, mielestäni tein jo päätöksen kuukausia sitten, mutta nyt joudun tekemään sen sekundääristi uudestaan. Elämä kiertää kehää. Ja tiedän, tulen törmäämään samoihin ongelmiinkin uudelleen ja uudelleen. Home ei jätä minua, vaikka minä jättäisin (jälleen) yhden sairaan(?) asunnon. Huoh.

Sanaa home ei enää jaksa pian kukaan. Siksi jäämme lukemaan Nerudaa. Voikaa te paremmin! (Minäkin muuten voin melko hyvin, en ole loppujen lopuksi niin sairas, joksi pelkäsin tulevani, ainakaan vielä.)




Tämä on mutkatonta

Mykkää on voima (sanovat minulle puut)
ja syvyys (sanovat minulle juuret)
ja puhtaus (sanoo minulle jauho)

Ei yksikään puu sanonut:
"Minä olen korkeampi kuin kaikki muut."

Ei yksikään juuri sanonut:
"Minä tulen syvemmältä."

Eikä leipä milloinkaan väittänyt:
"Ei ole mitään leivän veroista."

(Pablo Neruda)

3 kommenttia:

  1. Toivottavasti palailet kuitenkin vielä. :-) Ota vain rauhassa paussia, blogi jaksaa kyllä odottaa. Tuo homejuttu on kieltämättä todella ikävä, mutta asioilla on tapana järjestyä.

    VastaaPoista
  2. :) Varmaan paluu koittaa jossain vaiheessa. Ei sitä oikein osaa ajatella elävänsä ilman kirjoittamista. Mutta tauko tekee varmaan hyvää! - Ja asuntoasia selviää, olen jo pahimman paniikin ohittanut. - Kiitos tsemppauksesta!

    VastaaPoista
  3. Jaksamista sinulle! Niin paljon on jo tapahtunut ja varmasti alkaa helposti tuntua meneekö mikään putkeen, mutta sydämestäni toivon että kaikki järjestyy! Ja vähiten otat stressiä nyt työstä, se kouluarki ja opettaminen kyllä aina hoituu jotenkin, tärkeää on saada kotiasiat kondikseen! Tsemppiä!

    VastaaPoista