lauantai 29. lokakuuta 2011

Viikon lopuksi ajatukset selkiytyneet

Enpäs ole keksinyt mitään kiinnostavaa kerrottavaa aikoihin. Tälläkin kertaa pyörittelen vain asuntoasioita sormenpäideni kautta, sillä tilanne on hieman kehittynyt. 

Ensinnäkin olen saanut astmalääkkeet, joiden avulla selvinnen jonkin aikaa huonossakin ilmassa päivät. Toiseksi olen alkanut etsiä myös vuokra-asuntoja, joista yksi potentiaalinen löytyisi aivan tästä Veikon kodin naapurista. En ole käynyt siellä vielä, mutta kysymyksessä on täysin saneerattu vanha toimistotalo, josta vuokrataan yli sata asuntoa. Ehkä niistä yksi olisi homeeton. ;) 

No joo, minulle on varattu eräs 35-neliöinen kämppä toisesta kerroksesta, joten en muuta toivo, kuin että remontti olisi tehty huolellisesti. Ensi viikolla saan osviittaa. Ehkä sitten mennään taas riskillä, vuokrataan ja testataan jälkikäteen, jos ongelmia alkaa ilmetä. Kun ei oikein muuta voi.

Myytäviäkin edelleen katselen, mutta taloustilanne huolestuttaa. Omassa asunnossa on sitäpaitsi niin paljon enemmän riskejä etenkin allergisoituneelle; mitä jos naapurin astianpesukone vuotaa tai katon räystäät pettävät? Lisäksi miinuspuolella ovat korkeiksi kasvavat peruskustannukset yllättävine lisäyhtiövastikkeineen tai tulevine isoine remontteineen. En taida tohtia sittenkään vielä asuntovelalliseksi, jos vain sopiva vuokrakämppä tulee ennen vastaan.


Cold Reception
Kuva: jaxxon


Muuten olen melko tavallisessa mielentilassa, ainakin olosuhteet huomioon ottaen. Jaksan tehdä töitä innolla, vaikka olenkin jatkuvassa pikkuflunssan tapaisessa tilassa. Olen vähän kuin päättänyt olla välittämättä, koska isompiakin ongelmia voisi olla. Silti välillä huomaan pelkääväni astman tai todella vaikean homeallergian puhkeamista. Silloin elämästä tulisi hyvin vaikeaa; uusimmassa Kotiliedessä oli kertomuksia homepakolaisista. Hui. Todella karuja tarinoita. Oma tilanteeni on aurinkoinen moneen verrattuna.

Täällä Veikon luona, entisessä kodissani, on kyllä aivan mahtavan hyvä ilma. Nautin siitä, oikein hengittelen syvään. Ihania nämä vanhat, hyvässä hapessa olevat asunnot, sellaisen vielä joskus ajattelin napata. 

Mutta nyt on aika tarkistaa loput ruotsinkokeet ja nautiskella illasta, kun muut viettävät viikonloppua mummulassa. Viinipulloa ei löydy korkattavaksi, ehkä hörpin illan teetä. Päivä kului kuntosalin jumpassa ja treenauslaitteissa sekä ystäväpariskunnan luona ja heidän kanssaan elämäni ensimmäistä kertaa Vepsäläisessä. Ah, mitä kaunottaria bongasin. Sitten, kun rikastun, ostan vain kauneutta ympärilleni.


A Sideways View from Knole

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti