tiistai 24. heinäkuuta 2012

Mummulassa

Lapsena vietettiin jokainen kaunis kesäpäivä mummulassa: uitiin joessa, saunotiin vanhassa ja pimeässä saunassa, grillattiin alkeellisella pallogrillillä pihassa, pyöräiltiin, juostiin, soudeltiin, kirmailtiin. Jossain vaiheessa tällaiset kesäpäivät jäivät historiaan. Enää ei huvittanut. Lyhyesti sanottuna asioiden tärkeysjärjestys muuttui, kun maailma avartui ja paljasti uusia mahdollisuuksiaan.


Viime vuosina uudetkin mahdollisuudet ovat arkipäiväistyneet: työt, harrastukset, opiskelu, vapaa-ajan sosiaaliset ja viihteelliset viettotavat ovat nyt arkea, ja pikkuhiljaa paluu mummulaan, rauhalliseen, alkeelliseen elämään muutamaksi hetkeksi kesän aikana kiinnostaa jälleen. Kuinka ihanaa saunoa, maata nurmikolla, katsella pilvien kulkua ja uppoutua vanhaan maisemaan.

Tänä kesänä vietin yhden pitkän viikonlopun mummulan ulkomökissä jatsien lomassa. Kuin tilauksesta ilmat suosivat, tuntui todellakin kesältä. Aika melkein pysähtyi (vaikka pitikin välillä vilkuilla kelloa, ettei olisi myöhästynyt yövuorosta jazzravintolassa...). Sellaista tunnetta ei välttämättä kovin usein tule enää nykyään vastaan, vaikka olenkin hyvä uppoutumaan keskusteluihin ja unohtamaan ajan kulun. 


Nyt tuntuu jo syksyltä. Tämä jokavuotinen paluu kaupunkiin tuntui sateen säestämänä kuin elokuun tulolta, ja oikeastaan aloin odottaa töiden alkamista. Mielelläni menisin jo elokuun ensi päivinä töihin ja pitäisin vaikka marraskuussa kaksi viikkoa syyslomaa. Mutta ilmeisesti suuremmat tahot haluavat toisin. 


Kesää on siis vielä jäljellä, ehkä pitää käyttää se kuten tarkoitus on: nukkuen, tehden retkiä, lukien ja nautiskellen. Tällä hetkellä pää on tyhjä kaikesta, univelkaa Pori Jazz -viikosta vielä riittää ja paljon ihania muistoja on käsiteltävänä. Ehkä tänään vain olen.

Ohessa kuvia siivoushetken lomasta mummulassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti