sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kahta en vaihda

Oikeastaan sataa en vaihda, sillä paljon hyviä itsensähoitamistuotteita on reilun kolmenkymmenenneljän vuoden päivittäistavarakauppavaelluksien, apteekkivierailujen ja jopa erikoisliikepiipahduksien aikana tullut kokeiltua, kuten varmasti kaikkien sukupolveni edustajien, mutta tällä kertaa puhun hyvinvoinnin kulmakivituotteistani. Tässäpä siis päivittäiset "terveysjuomani", olkaattes hyvät!


Ensimmäinen niistä olkoon Aqualan L. Aloitin sen käytön lukioiässä, ja siitä lähtien vessan kaapissa minulla on aina ollut Aqualan L:ää; monta kertaa olen yrittänyt vaihtaa tai vuorotella sitä jonkun muun apteekkirasvan kanssa, mutta en ole onnistunut pysyvästi siirtymään mihinkään näin hyvään hajusteettomaan perusrasvaan. 

Monien harhavuosien jälkeen aloin tänä syksynä käyttää Aqualan L:ää myös meikinpoistamistarkoitukseen, ja siihen se kenties toimii kaikkein parhaiten! Lisäksi keltainen piristysväri erottaa putelin monista muista, mahdollisesti lukuunottamatta aiemmin mainostamaani Lemon Juice & Glycerinea, joka tietyllä tapaa toimii käsirasvana Aqualania paremmin. Ainoat, joihin Aqualan L:ää en käytäkään, ovat käteni, jotka vaativat tujumpaa tuotetta, useimmiten öljyä, pysyäkseen pehmeinä.

Toinen aarteeni, tuore löytöni, vaikkakin varastoissa jo vuosia lojunut, on vanha kunnon joogien nenäkannu. Sen avulla kun puhdistaa päivittäin nenänsä, olo on aivan toinen, kuin uimasta suoraan tullut. Aloitin uuden tavan pari viikkoa sitten päädyttyäni siihen, että luovun kaikista kortisonipitoisista tuotteista, koska ne eivät tuo helpotusta olooni. Nenäkannun avulla saan osan päivän töhkistä pois ja samalla aukaistua sieraimia yöunta varten. Joskus huuhtelun jälkeen tuntuu siltä, että nenä paisuu kuin nuhaisella, mutta yleensä olo muuttuu hetken kuluttua varsin hyväksi. Katsotaan keväämmällä, onko huuhtelulla vaikutusta sairastettujen flunssien määrään!

Kolmas kulmakiveni ovat ne pitkät yöunet, jotka harvinaisen usein olen kuitenkin valmis vaihtamaan muuhun toimintaan, kuten tänäänkin. Suhteeni yöuniin ovat silti lämpimät, ja usein jo kahdeksan aikaan illalla saatan alkaa niistä haaveilla. Parhaita ovat aamut, jolloin herää siihen, että on saanut nukkua kyllikseen. Näitä aamuja osuu säännöllisesti jopa arkipäiville, vuosi vuodelta useammin. 

Tällä hetkellä joudun kuitenkin toteamaan, että vain kahta en vaihda, sillä yöunien, kuten lukuisten muiden terveydenhoitotuotteiden käytössä on kohdallani niin paljon lusmuilua, huolettomuutta ja yliolkaisuutta, etten kehtaa edes tunnustaa. Mutta kyllä, tänä iltana pesin hampaani!

1 kommentti:

  1. Mullakin on samanlainen nenäkannu, tosin punaisena. En ole ihan täydellisesti vain löytänyt oikeaa huuhteluasentoa, ja jotenkin tuntuu, että en saa kaikkea vettä ulos. No ehkä tässäkin harjoittelu tekee mestarin :)

    VastaaPoista