lauantai 19. tammikuuta 2013

Lahjakas, rikas, onnellinen

Vuosi 2012 oli hyvä ja onnellinen: se alkoi positiivisilla tapahtumilla, sen aikana koin monia ylettömän hyviä hetkiä ja kaiken lisäksi vuosi oli materiaalisessa mielessäkin laadukas ja runsas. Vuoden 2013 taasen olen ristinyt kehittymisen ja kasvamisen sekä pohtimisen vuodeksi, mutta siitä enemmän ensi pohdinnoissa.

Nyt paljastan teille vähän jälkijunassa joululahjani – kovin runsaita ja mieleisiä nekin nimittäin. 

Lahjoja sain siskoilta, vanhemmilta, Lyyliltä, kavereilta ja tietenkin mieheltä. Kävimme yhdessä joululahjaostoksilla pariinkin otteeseen, joten vinkkejä oli annettu, otettu vastaan – ja painettu tuloksellisesti mieleen. Ahkerassa käytössä ovat olleet niin antamansa keittiöpyyhkeet kuin pannunalunen. Hieman laiskemmin olen kylpytakkia käytellyt, sillä täällä on niin kylmä, että tarvitsee heti herättyään sisähousut. Muttei epäilystäkään, etteikö viininpunainen ja paksu kylpytakki pääsisi keväämmällä tositoimiin!


Paras lahja oli se, mitä vähän odotinkin, sillä niin monta kertaa olen käynyt Stockmannin Thomas Sabon korukojulla norkumassa: Charm Clubin rannekoru mieleisillä, miehen itsensä valitsemilla korusilla. 



Sukulaisilta sain odotetusti Vihreitä kuulia (Lyyli ja Lyylin isä kyllä tietävät paheeni...), kirjallisuutta, sukat, lapaset, shampoita, ässäarvan, muistipelin ja yllättäen myös rahaa, jolla aion pitkästä aikaa matkustaa. Pääsiäisenä lähden hyvän ystävän kanssa Kööpenhaminaan, ensi kertaa elämässäni. Tuntuu ihan aukolta sivistyksessä, kun en ole Tanskanmaalla koskaan lentokenttää pidemmällä käynyt! (Enkä muuten Norjassakaan...) 

Joululahjoista on iloa muutenkin kevääseen: uusia reseptejä, käsityöohjeita ja lukemista. Sekä listojen täyttämistä! Hyvä ystäväni Raili oli löytänyt minulle mitä hauskimman muistikirjan: listoja ties mistä. Minähän tunnetusti rakastan listojen tekemistä, ja teen niitä myös täällä blogissa aika ajoin. Kirjanen inspiroi minua miettimään muun muassa sitä, mitä ominaisuuksia itsessäni haluaisin kehittää, keitä haluaisin tavata, mitä harrastuksia, reseptejä kokeilla, missä matkustaa, mitä kirjoja, tv-sarjoja tai leffoja nähdä. Se kehottaa minua myös listaamaan ylös tärkeät elämäni tapahtumat, yksityiskohtia perheestäni ja henkilöt, jotka haluan nähdän kuoleman jälkeen. :) 


Onpas minua siis lahjottu! Nyt nautiskelen lahjoista, etenkin kun aurinko paistaa sisään asti mitä kauneimpana talvisena lauantaipäivänä, eikä minulla ole kiire minnekään. Kelpaa tässä ryhtyä vaikka kokkailemaan tai kutomaan – tai kehystämään Lyylin taidetta. Allaolevassa kuvassa vuoden teokseksi ristimäni iloinen sydänkortti. – Onnellista viikonloppua kaikille!


4 kommenttia:

  1. Oi, tuo listakirja on mahtava, mistähän tuollaisen voisi ostaa? Koru on tietty myös hieno! Pidän omaani onnenamulettina sellaisissa tilanteissa, joissa onnea kaivataan.

    VastaaPoista
  2. :D Kysäisen asiaa ystävältäni, muistaakseni hän löysi sen joltain ulkomaanmatkaltaan. Tykkään korusta valtavasti, parasta siinä on melkein se, että kuviot ovat miehen valitsemia! Mitä muuten blogillesi kävi, jäit tauolle, lopetit? :( En ole pitkään aikaan lukenut blogeja, vasta eilen huomasin asian. Joka tapauksessa toivottavasti jatkoa vielä joskus seuraa!

    VastaaPoista
  3. Lopetin, juu, ei ole valitettavasti enää tarpeeksi aikaa ja motivaatiota blogiin!

    VastaaPoista
  4. Voi harmi, mutta nautihan elämästä nyt ilman kirjoittamisen velvoitetta!

    VastaaPoista