sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Pieniä, tärkeitä seikkoja

Hetki elämästä: olen fyysisesti raukeassa, oikeastaan aivan väsyneessä tilassa ja luen sohvalla maaten Carol Shieldsin Pikkuseikkojen yksityiskohtaista analyysia ihmisistä, heidän välisistään hailuvista suhteista ja viehättävän hitaasta elämästä. 70-luvun mestariteos, sanoisin, joka upposi minuun perjantaina akupunktion jälkeen kuin veitsi voihin – olettaen, että voi on pehmennyt huoneenlämmössä tovin. 


Tämän mieleni lokeroihin painuneen onnellisen hetken myötä oli pakko päästä henkäisemään tänne vielä ajatus siitä, että asiani ovat kuitenkin oikeastaan aivan hyvin. Lyyli nukkuu nyt vieressäni, olen omassa kodissani rauhoittuneessa mielentilassa valmiina alkamaan uuden työvuoden. Se tuntuu tältä istumalta aivan miellyttävältä ajatukselta. Mieleistä on myös painua pehkuihin hyvin pian, sillä aamusta tulee eittämättä kurttuinen. 

Kolme vihreää kuulaa odottaa laatikossaan pahaa päivää. Ehkä syön ne jo huomenna, alun kunniaksi. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että olen pystynyt säästämään jouluherkuistani tänne asti, vaikka myönnettävähän se on, että herkkuja oli niin paljon, että fyysinen kapasiteettini ei olisi riittänyt niiden syömiseksi joululoman aikana! Myös suklaata lepää varastossa vielä aimo annos – siis vieraat, olette aina tervetulleita, mutta kerrankin minulla on vierasvaraa.

Nyt silmät painuvat lurpalle, joten on aika todeta: olen jälleen raukea ja onnellinen. Tiedän saavani unen päästä kiinni heti ja nukkuvani aamuun asti. Sekin on suurta onnea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti