lauantai 6. huhtikuuta 2013

Matkakertomusta pukkaa

Kaipa sitä Tanskanmaan-reissustaan on kerrottava, etenkin kun sitä niin harvoin matkustelee. Itse tosin pidän matkakertomuksia useimmiten tylsänä luettavana, ja siten päätin poimia teille niin lyhyesti kuin osaan ne parhaat palat! :D

1) Ilmat: Alussa harmaata, tuulista, kylmää. Sukkiksien kanssa vedettiin koko reissu, eikä talvihanskoja päässyt vaihtamaan kesäisempiin. Onneksi aurinko näyttäytyi meille viimeiset kaksi päivää niin, että heti tuli mieleen päästä lentokentältä ostamaan kallista suojavoidetta. Matkalla annoin itselleni luvan törsätä.

 
Nyhavnin taloja. Kaupunginosa oli todella kauniin värinen.

2) Ruoka: Syötiin joka päivä vain ulkona, ja rahaahan siinä(kin) paloi. Smörrebrödejä tietenkin maisteltiin, mutta muuten kyllä Tanskaan rantautunut bagelkulttuuri maistui suloisemmalta. Aivan ehdottoman upea ruokakokemus oli raakaruokaravintola Simple Raw. Fine diningia, mutta kypsentämättömillä vegetaarisilla (vai vegaanisilla?) ainesosilla. (Lämpimästi siis en voi suositella, josko sitten coolisti?) Jännää ja maistuvaa! Jälkiruokakakut olivat niin hurmaavia, että niin hyviä ei sitten enää löydettykään muualta, vaikka oikein urakalla etsittiin täydellistä suklaakakkua ja testattiinkin niitä luvattoman monta!

Smörrebrödejä. Tarkennus aivan hakusessa, mutta kaipa tästä jonkun käsityksen saa. Huom. Kuva todistaa, että join muutakin kuin cappuccinoa ja viiniä!

3) Fiilistelyt: Nähtävyydet olivat niitä tavanomaisia: kirkontornia, museoita, patsaita; Kööpenhamina kun oli kyseessä, piti tietenkin nähdä pieni merenneito sekä käydä vapaakaupunki Kristianiassa. Eniten matkallani kuitenkin ilostuttivat kiva seura ja vain sellainen leppoinen eteneminen, vapaallaolosta ja huolettomuudesta nauttiminen. Vaikka sitä sitten piti soittaa poliisit yhtenä yönä hotellille, niin ei sekään tunnelmia juuri latistanut. Jotkut hotellivieraat nimittäin yrittivät kännispäissään murtautua huoneeseemme, jonka ovi oli puolittain rikki, enkä siinä herättyäni kesken unien viiden aikaan yöllä löytänyt respan numeroa, joten näin kävi. Ei voi ainakaan toimintakyvyn puutteesta minua syyttää! Itse poliiseita emme koskaan nähneet, mutta känniääliöt onneksi poistuivat vihdoin paikalta, kun huomasivat, että olimme tosissamme ja todella kutsuimme apua. Jotain järjestyksenpidon ääniä sitten hetkisen kuluttua käytävältä kuului. Kenties tämä oli hätävarjelun liioittelua, mutta parempi näin kuin... 

Vor Frelsers Kirken huipulta. Oli kyllä kaamea kokemus, kun toinen on porraskammoinen ja toisella on lievä korkean paikan kammo. Pitääkö portaiden olla näin kapeita ja ylätasanteen kalteva vielä väärään suuntaan? Takerruin kaiteista kiinni kuin pikkulapsi...

4) Design: Kööpenhaminassa on iso sisustukseen ja kodin laittoon keskittynyt tavaratalo Illums Bolighus, jonka kolusimme hartaudella. Löysin sieltä aivan tuikitarpeellisia pieniä juttuja, kuten silikonisia patalappuja ja metallimitan. Oli kiva saada keittiöön täydennystä, sillä en oikeastaan muuton jälkeen ole sinne mitään hankkinut. Muutenkin tutustuimme tanskalaiseen designiin Designmuseum Danmarkissa, joka kylläkään ei ole se suurin designmuseo, mutta Dansk Design Center sattui olemaan kiinni. Vähän suppea lohdutuspalkinto tuo kyllä oli. Läheltä hotelliamme löytyi pieni sympaattinen designputiikki, josta tarttui Nomess Copenhagenin saippupumppu matkaani. Olen täällä blogissani aiemminkin iloinnut tanskalaisen Nomessin kivoista tuotteista, joita jo omistan: keittiön naulakkoni sekä meikkitelineeni hankin nettikaupasta vuosi sitten uuteen asuntoon. Nyt uudistin vessan nuutunutta ilmettä samoilla värittömillä ja selkeillä linjoilla.

Ny Carlsberg Glyptotekin nenäkokoelma. Taidettiin saada matkan aikana lukuisista näkemistämme patsaista lievät överit.

Matka oli siis varsin onnistunut ja nostatti minussa matkakuumeen! Totesimme molemmat, että Kööpenhaminaankin on pakko päästä uudelleen, mutta kesäaikaan, jotta pääsee vielä katsastamaan nyt kiinni olleen Tivolin ja nauttimaan hiukan leudommista tuulista. Kaupunki oli kohtalaisen kallis; esimerkiksi brunsseihin, olivatpa ne sitten kuinka suppeita vain, meni aina se vähintään 15 euroa. Jos halusit tuorepuristettua appelsiinimehua, mitä tunnuttiin joka paikassa tarjottavan, teki se kuusi euroa lisää. Ja auta armias, jos eksyit turistialueelle iltapalaa syömään... Mutta niinpä kai se aina on, että turisteilla maksatetaan. Sanoisin kuitenkin, että yleisesti ottaen kaupungin hinnat olivat jopa Helsinkiä korkeammat. 

Kivaa Kööpenhaminassa olivat kuitenkin tunnelma ja helppous. Tanskan kielestä en juuri mitään ymmärtänyt, ja joskus tuntui, että vaikka englantia osattiinkin loistavasti kaikkialla, intonaatio siinä oli niin tanskalainen, että kurkkuäänteiden nouseminen esille vaikeutti englanninkin ymmärtämistä. Oma englantinikin oli kohtalaisen hukassa aluksi, mutta onneksi oli puhemies matkassa. Matkaroolit jäsentyivät luonnostaan, ja halusimme nähdä samoja asioita, kuten satsata syömiseen, joten siinäkin mielessä sujui. Ja puhuimme tietysti sydämen kyllyydestä; matka kävi myös terapiasta. Tuli käsiteltyä miessuhteet ja työkuviotkin aika tarpeellisen syvältä. ;) Halpa reissu siis, jos laskee kaiken hyödyn. Tak och farvel!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti