sunnuntai 18. elokuuta 2013

Opetetut kukat

Lyyli poimii usein kukkia. Useimmiten hän poimii vielä kukat ilman varsia, ja niinpä kerran mukanansa eräs varreton kukka hän totesi: "Hei, toihan on opetettu kukka!" Kukka kun jäi eteisen matolle pystyssä törröttämään siksi aikaa, kun Lyyli riisui kenkänsä.

Minä siitä innostuin opettamaan huonekasvikokoelmani vanhaa orkideaa, ja se sai taipua uuteen, pystympään asentoon, tyytyä siniseen ruukkuun ja siirtyä ylähyllylle, sillä ostin ekstemporee, miehen yllyttämänä, uuden orkidean. Olin jo kauan haaveillut valkosävyisestä kukkien kuningattaresta, ja koska se ei tuntunut sopivan yhteen jo hieman ylikasvaneen ja haalistuneen lajitoverinsa kanssa, siirsin tämän kirjahyllyyn ja vaihdon vääränkokoisen lasiruukun siltä pois. 

Vanhakukka

Ikkunalla

Tiedän hyvin, että orkideoja kehotetaan pitämään lasiruukuissa, jotta olisi helpompi nähdä, milloin nämä ovat veden tarpeessa. Mutta tällainen orkidea-ammattilainen kuin minä pystyn kyllä tunnistamaan veden tarpeen pelkästä orkidean painostakin. ;) Sitä paitsi tärkeämpää kuin kastella säännöllisesti kalenterin mukaan, on muistaa kastella orkideansa uppokastelutekniikalla silloin kun orkidean juuret ovat muuttuneet harmahtaviksi. Nämä kuivuneet juuret imevät noin puolessa tunnissa vettä niin, että muuttuvat taas vihreiksi, ja silloin kasvi pärjää taas noin viikon, kaksikin vedettä. Yleensä siis on parempi kastella liian harvoin kuin liian usein, ettei mädätä orkideaansa pilalle.

Kukkien putoamista sitä vastoin ei pidä säikähtää, sillä orkidea pudottaa kaikki kukkansa useamman kerran vuodessa, kuivattaa kukkavartensa, mutta kasvattaa pian uudet sellaiset kukkinensa. Ruotovaihe kestää muutaman viikon verran, ja silloin orkidea on kyllä todella rumaa katseltavaa. Mutta tylsää vaihetta seuraa hieno esitys, sillä nuppujen ilmestymistä ja avautumista on mukavaa seurata: täällä lämpimässä kerrostaloyksiössä se on myös varsin nopea vaihe! Sen jälkeen orkidea kukkii valoisassa asunnossa kauniina kolme–neljä kuukautta, kunhan välttyy liialta vedolta.

Kerran olen surmannut orkidean, kun minulla ei ollut aavistustakaan sen hoitomenetelmistä. Seuraava orkideani olikin tämä nykyinen nyt reilun vuoden vanha kolmasti kukkinut violetti kasvi, ja numero kolmosena istuu eilen ostettu valkoista ja jälleen violetin sävyjä tunnustava kaunotar valkoisessa ruukussa huoneen pääkasvipaikalla. Saapi nähdä, saanko tämänkin elämään ja kukoistamaan. Varsin terhakalta se ainakin vielä näyttää jälleen hehkuvan, kerran jo kuivuneen, rahapuuni vierellä, vaikka harmittavasti orkidean kahdessa lehdessä on reikä! Ilmeisesti joku on joskus vahingossa työntänyt tukikepin lehtien läpi. 

Mutta yritän kestää epätäydellisiä huonekasvejani ja opettaa niitä kohti kauniimpaa tulevaisuutta. Hienosti ainakin pystyssä pysyvät varsinensa päivinensä.

Ikkunalla2

2 kommenttia:

  1. Hei! Löysin juuri blogisi ja tahtoisin kysyä neuvoa orkidean hoitamiseen. Upotuskastelusta tuntuvat puhuvan kaikki, mutta kun minä sain ensimmäisen orkideani pari kuukautta sitten lahjaksi, sain ohessa neuvon kastella kasvia vain suihkuttamalla (juuria ja lehden kasvukohtia) joka päivä. Nyt kukat tippuivat ja varret ovat kuivuneet. Onkohan neuvo ollut alkuunkaan hyvä..? Mitä luulet, voikohan suihkuttaminen riittää, juuret ainakin näyttävät ihan vihreiltä sen jälkeen?

    VastaaPoista
  2. Kiva, että löysit tiesi tänne! Täytyy myöntää, että en ole mikään oikea orkideatietäjä, vaan oppinut vain tuon yhden orkideani kautta. ;) Mutta olen kuullut tuosta suihkutuskastelusta - orkideathan ovat luonnossa päällyskasveja, ja saavat lämpimän sateen ylleen joka päivä. Mutta en ole itse kokeillut, koska en ole nähnyt sille tarvetta. Varmaan, jos siinä on täsmällinen, se voi toimia! Toisaalta orkideoja on jalostettu kestämään harvempaa kasteluväliä. Tuo kukkien tippuminen kuulostaa ihan normaalilta, samoin varsien yläosien, siis kukkavarsien kuihtuminen, mutta pian varsiin pitäisi sitten ilmestyä uudet kukkavarret ja nuput. - Toivottavasti tästä oli jotain apua, kerrohan sitten, miten orkideasi kävi!

    VastaaPoista