tiistai 31. joulukuuta 2013

-> 2014

Vuosi vaihtuu pian, meidän osaltamme taajamamaisemissa. Lyylin kanssa vietämme viikkoa mummilassa; vuoden vaihtumisen kunniaksi syömme tänään juustoja, juomme viiniä tai mehua, pelailemme, heittelemme sädetikkuja, saunomme ja luonnollisesti lausumme hiljaa mielessämme rakettien paukkuessa toiveemme ensi vuodelle. Se on meidän siskojen perinne.



Äidin perinne on lausua ääneen vuoden vaihduttua ikäluku, jolle kukin siirtyy seuraavana vuonna, siis tällä erää vuonna 2015. Vuoden juuri vaihduttua pienten ihmisten kohdalla tuo luku kuulostaa useimmiten aika hurjalta! Vuoden 2013 lopulla syntynyt ihmistaimi kun täyttää vuonna 2015 eli tämän jutun julkaisuhetkestä neljän tunnin päästä sanottuna "ensi vuonna" kaksi vuotta! Lyylin "ensi vuonna"-luku on pian seitsemän!

Eihyttystänähnytkään

Itse olen miettinyt itselleni muutaman tavoitteen uudelle vuodelle. Yksi niistä on jo täällä kauan esillä pyörinyt päämäärä: olla onnellinen ja tyytyväinen siihen, mitä itse on, mitä on kokenut ja mihin on päätynyt sen sijaan, että surkuttelisi asioita päivästä toiseen. Samalla teesi "eteenpäin elävän mieli" tulkoon motokseni!

Tyttö pelaa edelleen

Tyttö pelaa

Toinen tavoitteeni on jatkaa syksyn kasvispainotteista ruokavaliota entistä selkeämmällä linjauksella: aion ryhtyä ainakin vuoden ajaksi pescovegetaariksi. Jätän jo syksyllä karttamani punaisen lihan kokonaan pois sekä lisään vältettävien ruokalajien joukkoon myös broilerin. Tämä tarkoittaa kohdallani sitä, että minun täytyy opetella tekemään uudenlaisia ruokia, että tulen aiheuttamaan hankaluuksia kaverikutsuilla tai yhdessä kokatessa sekä sitä, että niinä päivinä, jolloin koulussa on lihakeiton kasvisvaihtoehtona pinaattikeittoa, joudun nieleskelemään keittoa alas. Pinaatti on vesimelonin lisäksi yksi niistä harvoista kasvikunnan tuotteista, jonka mausta en pidä.

Rusetti2

Sen suurempia lupauksia en aio sokerin välttelyn lisäksi tehdä – herkkuja aion siis kuluttaa enintään kolme kertaa viikossa, mikä on ollut ohjenuoranani jo kauan, vaikka olen epäonnistunut tässä useammin kuin onnistunut. Nyt ehkä lähden liikkeelle suuremmalla raivolla kuin ennen!


Sen sijaan uudelta vuodelta toivon vihdoin hiukan keveämpää ja iloisempaa; toivon, että suurimpiin pulmiini löytyy jonkinlainen ratkaisu. Toiveet ovat siis ehkä turhankin korkealla. Tuntuu kuitenkin vahvasti silti, että vihdoin alan olla selvillä vesillä kaikesta vanhasta – kauan siihen menikin. Lasken, että viisi vuotta sitten alkoivat vaikeat vuodet. Toivon todella, että pian alkava vuosi aloittaisi samalla pidemmän tasaisten ja harmonisten arkivuosien ketjun.

Lyylilounaalla

Uuden vuoden kunniaksi olen tehnyt pohdintojani varten – ja myös teitä ajatellen, hyvät lukijani – pienen kyselyn sivupalkkiin. Vastatkaahan sankoin joukoin! Mielipiteenne on arvokas.

Arvosanat

Kiitos kaikille lukijoille menneestä vuodesta – lukemisesta ja tukemisesta! Juttua kuvittavat mielestäni vuoteni parhaat kuvat, vaikkei tämä vuosi mitään kuvien ilotulitusta ole ollutkaan. Siinäkin ensi vuodeksi haastetta!

jeejee

2 kommenttia:

  1. Täytyy kommentoida sanallisestikin tuota kyselyäsi. Muistan nimittäin, miten nuorena jo yksi tai kaksi vuotta "alaspäin" iässä oli liian paljon, alemmalla luokalla olevan pojan kanssa seurustelu oli mielessäni aivan mahdotonta. Vuodet olivat silloin niin pitkiä ja tiiviitä. Nyt vuodet ovat lyhyitä, jopa vuosikymmenet. Siksi ihmisen iälläkään ei ole niin väliä, kun itsekin ihan just oli sen ikäinen (eli siis kymmenen vuotta sitten).

    Samalla on havahtunut siihen, että kun synnyin, oli sodasta kulunut kolmetoista vuotta! Lapsuudessa sota-aika oli silti jotain kaukaisessa historiassa tapahtunutta. Mutta kun nyt ajattelee vuotta 2000, niin sehän oli aivan juuri äsken. Ei ihme, että vanhemmat niin paljon puhuivat sodasta, vaikka silloin ihmetteli, miten ne jaksavat muistella niin iankaikkisen vanhoja asioita.

    VastaaPoista
  2. Kiitos ajatuksistasi! Näinhän se varmaan on, että ikääntyessä ikäerot samoin kuin ajan kuluminen sumentuvat ja vähenevät merkityksessään. Olisihan sitä ollut nuorena hassua seurustella itseä nuoremman kanssa, mutta nyt se tuntuu jopa mahdolliselta! ;)

    VastaaPoista