torstai 1. toukokuuta 2014

Kevätarvonta

Vappu on alkujaan ollut paitsi kristillinen muistopäivä myös kevään merkkipäivä: se sijoittuu vuodenkierrossa kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puolenvälin tienoille, ja niinpä päivään on liitetty monenlaisia pakanallisia rituaaleja. 

Keski-Euroopassa vappua on pidetty myös kesän alkamisen päivänä, mutta itse leimasin vapun ainakin tänä vuonna, näillä leveysasteilla kevääni alkamisen päiväksi. Vappu aloittaa usein monenlaisia tapahtumia täynnä olevan ja kiireisen toukokuun, joka on kuitenkin samalla hento ja toiveikas kuukausi, yksi uusista kuukausisuosikeistani.

Juhlistaakseni tämän täyteläisen kuukauden alkamista arvonkin jo perinteisesti sisareni kirjallisen tuotoksen, tällä kertaa siis esikoisrunokokoelman Ohikulkijan tuoksun. Rakkausrunot sopivat kevääseen!


Osallistuhan siis arvontaan keskiviikkoon 7.5. mennessä kertomalla, mitkä ovat lempirunojasi; voit liittää myös suosikkirunosi mukaan! Jos et osaa kertoa tiettyä runokokoelmaa tai runoa, mainitse vähintään suosikkirunoilijasi. Unohtaa ei kannata myöskään yhteystietoja; sähköpostiosoite tosin tässä vaiheessa riittää. 

Nyt kun pikkuhiljaa on selvitty kevään alkamisen muistojuhlasta: kun on herkuteltu, valvottu, juteltu ja ostettu kengät, onkin aika siirtyä lukupuuhiin. Sisaren runot olen lukenut aikoja sitten ja huomenna suuntaan lukupiiriimme keskustelemaan niistä, mutta sitä ennen aion vaipua Pauliina Rauhalan Taivaslaulun pariin. Pitkästä aikaa tiedossa on kirjapäivä! – Yritän siis unohtaa vappulomalle tehdyt suunnitelmat pestä ikkunat ja olla hyödyllinen. Ehtii sitä siivota sitten kun se kesä alkaa. Kesälomaan on neljän työviikon päivät!

Leppoisaa, herkkää – ja lukuisaa – toukokuuta lukijoilleni! Lukekaa tekin siis muutakin; yritetään yhdessä!

6 kommenttia:

  1. Enpa ole oikein koskaan kunnolla runokirjoihin tarttunut, mutta ensimmaisena muistin muutaman sakeen Robert Burnsin runosta "Sketch New Year's Day. To Mrs Dunlop" (http://www.bbc.co.uk/arts/robertburns/works/sketch_new_years_day_to_mrs_dunlop/). Ne meanivat nain:

    The voice of nature loudly cries.
    And many a message from the skies.
    That something in in us never dies.

    Taisi viulunsoitonopettajani joskus no, jonkin aikaa sitten ( (: ) kirjata patkan jonnekin ylos itselleni.

    Nyt taidan vilkaista koko runoakin (:


    - (:

    VastaaPoista
  2. Luen niin vähän runoja, että en osaa nimetä suosikkirunoilijaani, mutta runoista minua ovat koskettaneet eniteen Edith Södergranin Dagen Svalnar ja Eino Leinon Elegia. Ei kovin yllättävää, mutta niin kaunista ja koskettavaa.

    VastaaPoista
  3. Minun on todella vaikea sanoa lempirunoilijaani, mulla kun ei ole tapana arvottaa kirjailijoita tai runoilijoita (ovat kaikki niin erilaisia). Tykkään runoista laidasta laitaan. Esimerkiksi nyt vaikka Tomi Kontion runot ovat koskettaneet. :-)

    kermakeksit(at)gmail.com

    VastaaPoista
  4. Puut, Mirjami Lähteenkorva
    Katariina

    VastaaPoista
  5. En ole kovin ahkera runojen lukija, jotenkin päädyn aina proosan puoleen. Suosikkirunoilijani on kuitenkin virolainen Marie Under, jonka tuotantoon tutustuin joskus Viron kirjallisuudenhistorian kurssilla. En tiedä, onko hänen runouttaan suomennettu tai käännetty muille kielille, itse luen viroksi. Pidän myös Tuomas Anhavan tankasuomennoksista, joita on ilmestynyt muutamassa kokoelmassa.

    VastaaPoista
  6. Ihanaa, kommentteja! Ja sitäkin ihanampaa, uusia runoideoita mulle! Jospa ryhtyisin kesällä hiukan ahkerammiksi runojen lukijaksi! - Tai kuuntelijaksi, sillä minusta runous on parasta ääneen luettuna! - Arvonta suoritetaan viikonlopun aikana! ;)

    VastaaPoista