perjantai 26. joulukuuta 2014

Yli

Olen päässyt yli analyysivaiheen, siksi täälläkin on ollut niin hiljaista. Nyt vain suren; itken, mutta elän melko lailla normaaliakin elämää. Muuta kun ei voi.
 
 
Joulu on mennyt vanhempieni luona maalla. Tänään, Veikon syntymäpäivänä, Lyyli lähti toisille isovanhemmilleen, ja minä palaan pian Helsinkiin. Tuntuu parhaalta päästä kotiin, vaikka pelkäänkin vähän yksinäisyyttä. Tiedossa on onneksi tanssitunteja, ystävien näkemistä ja kauan kaipaamiani leffavisiittejä. Ja siivoilua, mitäpä muuta...
 
Nyt olen yksin lapsuudenkodissani. Outo tunne. En oikein tiedä, mitä tekisin. Se onkin ollut koko joulun erikoisin tunne: mitä tehdä, kun ei ole pakko tehdä mitään tiettyä, kun ei jaksa oikein mitään erityistä ja kun mikään tavallinenkaan ei varsinaisesti huvita. Päivät ovatkin menneet tasaisena massana, pelaamisen ja erityisesti keskustelujen kuitenkin välillä keventäessä tunnelmiani.
 
Ihan kiva, kun joulu on melkein ohi. Oikeastaan odotan kovasti arjen alkamista. Hautajaisetkin ovat vielä edessä. Vuoden vaihduttua aion myös mennä argentiinalaisen tangon peruskurssille. Se varmasti tuo elämään uutta sisältöä: lauhduttaa yksinäisyyttäni.
 
Ehkä en jaksa enää puhua enkä kirjoittaa entisen lailla. Se ainakin on yksi, kenties ainoa tavoitteeni tulevalle vuodelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti