keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Alla palmupuun

Kaikki 90-luvulla (varhais)nuoruuttaan viettäneet muistavat varmaan renkutukset Alla vaahterapuun ja Alla koivupuun. Ihmettelin jo silloin, miten niin mielikuvituksettomasti vuoden (1995) sisään keksitään kaksi näin samankaltaista laulunnimeä – ja ilmeisesti ihmettelen edelleen, kun nimet kahden vuosikymmenen jälkeen palaavat mieleeni. Lauluja en halua kuitenkaan kuulla, kiitos. ;)

Eipä tainnut tulla kummastakaan biisistä klassikkoa, mutta ehdottaisin nyt kun tarpeeksi on virrannut Vantaanjoessa vettä, että joku voisi vetäistä kesäbiisin, jonka nimi olisi Alla palmupuun. Sellaisen alle kun yhä useampi keskituloinen kesällä päätyy. 

Keittiössämmekin kasvaa joku palmuntapainen...


Meidän eli jälleen pienemmäksi kokoonpanoksi painuneen kahden koplammekin on tarkoitus lähteä kesähelteitä jatkamaan alle Espanjan palmujen: tiedossa on paitsi kielikurssi Vejer de la Fronterassa viimevuotiseen tapaan, myös muutaman päivän visiitti Málagassa. Uskaltauduin ensimmäistä kertaa varaamaan yösijan Airbnb:n kautta. Jännää sekin!

Jännää on taas matkustaa yksin: en oikein koskaan ilahdu siitä ajatuksesta. Kalevihan lähtee samaan aikaan myöskin Málagaan, sillä meidän oli tarkoitus viettää loppuloma yhdessä. Aiomme toki nähdä siellä, kun kerran reissua yhdessä suunniteltiin, eivätkä välimme ole muutenkaan mitenkään poikki. Kalevi esimerkiksi haki Lyylin koulusta eilen, kun minulla oli kymmenen tunnin kipukohtaus vatsassa. (Niinkuin tässä keväässä ei nyt olisi ollut muutoinkin jo tarpeeksi huolta ja murhetta.)

Kivusta selvisin, vaikka täytyy sanoa, että se oli kyllä tuolla kipuasteikon yläpäässä. Ulvoin ja huusin aina välillä, ja ihmiset pysähtyivät kysymään, mikä hätänä, kun vaivalloisesti taitoin matkaa lääkärille ja sieltä (taksin avulla) apteekin kautta takaisin. Mitään kummempaa ei verikokeissa löytynyt, ja ilmeisesti kysymys on jälleen närästyksestä, ja sainkin happosalpaajakuurin vaihteeksi takaisin elämääni. 

Terveys on huolestuttanut muutoinkin, kun isovarpaiden iho on puolittain ollut puutunut oikeastaan jo vuosia, mutta nyt puutumisalue on levinnyt. Samoin sormissa tuntuu nykyisin aika ajoin puutumista. Outoa. Onneksi on taas lääkäriaika varattu vakityöpaikkalääkärille, joka on löytö! Onni on olla Helsingin kaupungilla töissä. 

Työpaikan vaihtoa en siis tällä hetkellä suunnittele, ja niinikään kuoppasin ajatukseni ylentyä urallani: eivät hermoni kestäisi rehtorin töitä, joten mennään näillä. Muutoksia on kuitenkin muuten tiedossa: muutto isompaan asuntoon siintää mielessä. Kesäloman alussa käyn pankin kanssa neuvottelut lainasta, ja heti sen perään myyntineuvottelija tulee arvioimaan nykyisen kotimme arvon. Ehkä tämä menee myyntiin jo kesällä... Hui.

Suunnitelmissa olisi noin 50-neliöinen, putkisaneerattu kaksio Puotilasta, Itä-Helsingistä. Rahat voisivat jopa riittää! Eniten tietysti pelottaa, miten saan myynnin, oston ja muuton ajoitettua järkevästi ja remontit tehtyä: jotain homeremppaa on asunnossa kuin asunnossa tehtävä allergiani vuoksi, mutta pidetään nyt peukkuja taas kerran pystyssä, että jospa löytyisi sellainen helposti remontoitava asunto meille jo syksyllä. Alla yksi haaveilun kohteena olevista kämpistä:

Asunto myynnissä täällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti