sunnuntai 13. elokuuta 2017

Vellovaa

Tähän mennessä tapahtunutta: Reagoin parvekkeellamme ja olohuoneessamme leijuvaan hajuun. Epäilen hajun tulevan parvekkeen rakenteista. Taloyhtiö on alkanut tutkia asiaa. Luulin löytäneeni hometta erään puoliksi irronneen listan alta.

Viikot vierivät ja asiat etenevät, mutta haju ei häviä. Parveke on nyt purettu niin, että täytteet ja tuulensuojalevyt on poistettu, ja yhteistuumin taloyhtiön kolmen asiantuntijan kanssa on havaittu, että rakenteet eivät haise. Puu on tervettä ja ilmeisesti villatkaan eivät olleet kastuneet, mutta ne vaihdetaan joka tapauksessa.



Ainoa korjattavissa oleva asia on ilmanvaihtoventtiilien virheellinen asetus. Oma remppafirmani, jonka kanssa käyn edelleen kädenvääntöä loppulaskun suuruudesta, on tehnyt asennuksen niin, että korvausilma tulee olohuoneeseen täytevillojen välistä. Huoh. Tämä on saattanut aiheuttaa osan oireistani, muttei suinkaan kaikkia, sillä nyt kun villat ovat olleet lähes viikon poissa ja parveke on saanut tuulettua, tilanteeseen ei ole tullut korjausta. Haju velloo yhtä voimakkaana olohuoneessa kuin ennenkin, ja vaivani jatkuvat. 

Olen tosin pystynyt nukkumaan omassa sängyssäni jälleen, ja uskon, että siinä pääasiassa tulenkin nukkumaan. Syyhyttää säännöllisesti, korvat ovat välillä kipeät (mulle tyypillinen allergiaoire), mutta en yski itseäni henkihieveriin. Ehkä tämän kanssa pystyy vuoden pari elämään. 

Mistä haju sitten tulee? Aivan selkeästi nyt lisää haisteltuani havaitsen, että ikkunapuitteet, karmit ja parvekkeen ovi haisevat, etenkin silloin kun aurinko lämmittää niitä. Myös muiden huoneiden ikkunankarmit haisevat hyvin hennosti, kun niitä oikein haistelee. Karmit ovat yli viisikymmentä vuotta vanhoja, 60-luvun kokeelliseen kemikaaliaikaan rakennettuja. Vahva veikkaukseni on, että niissä on käytetty sellaisia puunsuoja-aineita, jotka nykypäivänä olisivat kiellettyjä. Eiväthän karmit edes näytä mitään kulumisen merkkejä; monissa muissa 60-luvun taloissa ikkunat on jo aikapäiviä sitten vaihdettu. Täällä ei kuulemma vieläkään edes harkita asiaa, vaan neljän vuoden päähän sijoittuva ikkunaremontti tarkoittaa käytännössä ikkunapuitteiden huoltoa. 

Tai sitten minä vain olen tullut aivan yliherkäksi; koskaan aiemmin en ole moisiin tuoksuihin reagoinut, eikä olisi tullut asuntoa ostaessa edes mieleen, että ikkunat voisivat aiheuttaa ongelmia! Juuri kukaan muu ei tuoksua tunnista, paitsi yksi sisaristani ja nyttemmin myös Lyyli, sillä hänkin on taitanut alkaa herkistyä sille. Ei hyvä. 

Minulla ei ole ässää hihassa, joten olo on tällä hetkellä aika neuvoton. Ainoa, mitä edelleen harkitsen hinnakkuudestaan huolimatta, on Naava-seinä. Jospa siitä saisi edes vähän apua! Myöntäisiköhän pankki mulle pari vuotta lyhennysvapaata, että saisin sisäilma-asiani tavalla tai toisella (eli muuttamalla) kuntoon?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti