maanantai 26. maaliskuuta 2018

Muovikrääsäkransseilua

Kuusi vuotta sitten hurahdin tekemään muovikrääsästä pääsiäiskransseja. Joskus täytyy matkia itseään, mutta ehkä pitäisi matkia tarkemmin. Tällä kertaa oioin mutkia suoriksi, ja lopputulos jäi siksi hieman valjuksi. Mutta askarteleminen oli hauskaa, ja Lyylikin pääsi tietysti nyt mukaan, kun ikää oli karttunut tarpeeksi kuumaliiman käyttöön. 


Löysin Sinellistä tällä kertaa pyöreitä kranssinpohjia, mutta päätin, että en rupea päällystämään niitä keltaisella paperilla, sillä viimeksi paperi alkoi käytössä repeillä ja lopulta jouduin purkamaan toisen kransseista (toisen olin antanut ystävälle lahjaksi, tiedä sitten, mitä hän sillä teki...). 


Olisi pitänyt, sillä valkoisen styroksipohjan jäädessä esille kranssi näyttää vähemmän pääsiäiseltä ja enemmän puolivalmiilta. Lisäksi tämän vuoden ihmeellinen trendi sekä Tigerissä että Sinellissä olivat moniväristen tipujen paketit. Olisin halunnut pelkkiä keltaisia, mutta kun yhden paketin hinta on kolme ja puoli euroa... Ällötti muutenkin ostaa muovittomana maaliskuuna tuollaisia Made in China -kökköjä, mutta kun ne oli saatava! Muovikrääsä löytyi tietenkin Lyylin laatikoista, ja päätin, että jos jonain vuonna täytyy taas päästä tekemään näitä, kannattaa metsästää kirpputoreilta tai vaikka sosiaalisen median välityksellä Kinder-munien sisältöjä, sillä niitä varmaan ihmisten laatikonpohjilla piisaa!


Askarteleminen oli niin kivaa, että sitä pitäisi tehdä useamminkin kuin kuuden vuoden välein pääsiäisen alla! 

1 kommentti:

  1. Eikä, aivan ihania kransseja! Ihan loistava käyttö muovikrääsälle!

    VastaaPoista