sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Surun syy

Se kerrottakoon vihdoin: ero. Ei ole enää Sylviä ja Veikkoa, on vain Sylvi tai Veikko. Joskus toisinaan, onneksi, on kuitenkin perhe Sylvi, Veikko ja Lyyli. 

Eron syitä, surun lähteitä ei liene syytä täällä käsitellä – yritän myös olla uuvuttamatta teitä surullisilla tunnetiloillani tai synkillä mietteilläni. Sanottakoon kuitenkin, että ero on pitkään harkittu ja säilymme ystävinä. Suurta dramatiikkaa siihen ei liity, vain elämän kohtuuttomuuden sietämättömyyttä.

Nyt täytyy jatkaa elämää. Muuttanen kesäkuun aikana Merihakaan sisareni kanssa vuokralle kolmioon. Tulevat viikot menevät pakatessa, uutta kämppää siivotessa, kenties maalatessakin ja tietenkin lopulta muuttaessa. Tiedossa varmasti onkin siis sisustusaiheisia postauksia ja uuden kodin esittelyä.

Yksi aikakausi elämästä jää taakse. Suru on suuri.


3 kommenttia: