lauantai 23. lokakuuta 2010

Värisoppaa

Kuulun niihin ihmisiin, joiden silmä kestää ruskean ja mustan yhdistämistä. Oikeastaan pidän mustan ja ruskean liitosta, kunhan värit ovat sopivan sävyisiä. Muutenkin olen sitä mieltä, että sävyjen yhteensopiminen on olennaisempaa kuin pelkkien värien mätsääminen. Joskus kuitenkin pysähdyn miettimään omia kombojani. Esimerkiksi viher-oranssi-sinisellä somistettu musta tekonahkalaukku on sinällään magean näköinen (laadusta en sano mitään), mutta se ei oikeastaan sovi yhteen vaaleanpunaisen takin kanssa. Joskus olen kuitenkin yhdistänyt tyttömäisen takkini ja rokkihenkisen laukun surutta, sillä silmäni kestää kyseisten sävyjen yhteiseloa!

Viime päivinä olen miettinyt ruskeutta. Olen nimittäin kulkenut ruskeassa takissa, ruskeassa lakissa, ruskeassa kaulahuivissa ja (uusissa) ruskeissa nahkahanskoissa:


Tällaista maastoutumista ei city-ihmisen tarvitsisi harrastaa. Olen kaikkien muotioppien vastainen täti-ihmisen kaltainen hassutus näissä pukimissani, ja kaipaan siksi ruskean tyylini ohelle nyt kipeästi muuta fiilistä. Harmi vaan, että koska olen ostanut tyylin täyteen melko kalliisti, en ole siitä valmis luopumaan ainakaan vielä. Ehkä jonkin sortin pieni päivitys olisi kuitenkin paikallaan.

Kysymys kuuluu: Mikä oikeastaan sopii ruskean kaveriksi? Vihreä, sininen, beige, jopa konjakki? Ehkä ruskeaan sopii monetkin värit, mutta huomaan olevani sen suhteen hiukan arka yhdistelemään. Käytän muutenkin suomalaiseen ja eurooppalaiseen tapaan paljon mustaa, joten se yleensä toimii ruskean kanssa toisena päävärinä. Usein toki jalassa on jonkunsiniset farkut, mutta niitä pidän vähän värittöminä lisinä, enkä osaa (aina) ajatella, että olisin varsinaisesti edes yhdistellyt värejä, jos toinen osa on päällivaatetta, toinen pitkän takin alta vilahtavaa sivuosaa. 

Lähinnä mietin nyt uusien huivien ja hattujen hankkimista. Tarvitseeko minun siis todella hankkia taas jotain pakollista? Olen aivan puhki yhdeksän kenkäkaupan läpi kahlaamisesta, kun hain mustaan tyyliini kenkiä. Löysin ne lopulta tänään, viime hetkellä, sillä tarvitsen niitä huomenna. Miten ärsyttävää etsiä kaupoista jotain, jota välttämättä tarvitsee ja jolle on asettanut tiukkoja kriteereitä! Kieltäydyn edes myöntämästä, että olen tuhlannut, sillä nämä viime aikojen ostokseni (joita on paljon!) ovat lähinnä olleet pakkopullaa. Joskaan ostamisesta saatuja ilonpilkahduksia ei ole voinut välttää. 

Pieni ilonpilkahdus oli tänään myös suutarilla käynti: lisäytin turkooseihin kenkiini liukuesteet, korjautin miehen vyön ja erään laukkuni vetoketjun. Laukusta löytyykin muuten esimerkki ruskean ja muiden värien yhdistämisestä:


Joskus pidän kyseisestä käsiveskasta, joskus en. Mutta yhdestä ruskean kombosta en sitten pidä lainkaan: ruskea ja punainen sotivat silmissäni. Sellaisia yhdistelmiä en siis ole koskaan edes kiireessä tehnyt. Mutta pitäisikö uskaltaa? Punainen kaulahuivi löytyisi kyllä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti